30.12.2013

Venähdys o.O

No hupsankekkaa, että onkin mennyt aikaa. Enkä nytkään jaksa alkaa tässä kirjottamaan pitkästi, väsyttää. Viime kirjoittelun jälkeen mä olen valmistunut, viettänyt viikon Maspalomasissa, joulukin meni samaisessa paikassa, sain jonkun flunssan (tod. näk. bungalowista kun siellä oli niin kosteaa), suoraa päätä sieltä tultua lähdin Turkuun äitin luokse joulun jälkipyykkejä viettelemään ja vasta tänään tulin kotiin. Että HUH HUH! Ainakaan ei ihan heti lopu aiheet kesken. Vuosikin vaihtuu kohta.

Yhtään uuden vuoden lupausta en aio tehdä, ne on turhia.

Mutta kas, nyt veikkaan, että kun huomenna lupasin mennä töihin, niin seuraava kirjoittelu tapahtuu vasta ensi vuoden puolella, tavataan jälleen silloin :)

18.12.2013

Wanha

Mulla on tänään synttärit. Mä täytän 31. Mä olen vanha ja aiheesta vähintäänkin erittäin ahdistunut. Tänään en kyllä pahemmin juhli vaan menen töihin. Töiden jälkeen lähdetään Helsinkiin ja huomenna Kanarialle. Kissa lähti eilen Turkuun äidin hoiviin, ikävöin sitä koko yön. Tämä on nyt tässä, palaan loppuvuodesta asiaan. Kaunista joulua ja sen sellaista <3

Ei oo kyllä tonttulakkia mukana enkä tiedä miten noi palmut siellä kukkii.
Kuva.
 

16.12.2013

Talven kengät!

Ostin viime viikolla uudet kengät. Kahdet! Tai siis, tilasin, intternetistä, tietenkin. Toiset on silleen niinku puoli kokoa liian isot niin sinne mahtuu kivasti villasukka ni ne on vähän niinkuin talvikengät mut ei ne kyllä talvikengistä käy sitten kun on kylmempää. Toiset on sitten vasta loppukeväälle. Molemmat on yllärinä Vansit. Merkkiuskollinen ihminen ei hevillä liikahda muille maille.

Nää on ne ns. talvikengät.
Aika sievät ja kivasti mahtuu villasukat alle ja ne yläreunat söpösti sieltä vilkuttelevat menemään.
Nää on ne toiset.
Mä tykkään talvesta mut nyt melkein harmittaa ettei näitä voi jo laittaa jalkaan, on NIIN HIENOT!

Niin, mä tilasin noi kummatkin Zalandosta (joo, just se, niillä on ne karseet mainokset). Olivat halvennuksesta ja sai vielä kympin alee kun tilas jonkun typerän uutiskirjeen (jonka peruutin sitten heti kun lasku oli maksettu, tietenkin). Kenkien toimitus olikin sitten jotain melkoisen jännittävää. Nettisivuillahan lukee, että tuotteet toimitetaan lähimään MyPack-palvelupisteeseen. Meidän lähin palvelupiste sijaitsee tossa tien toisella puolella, Valintatalossa. Voitte varmasti arvata ilmeeni, kun sain tekstiviestillä ilmoituksen kenkien olevan parin kilsan päässä tuolla jossain Siwassa. Kyllä mä ne sieltä hain, jouduin loskassa kävelemään eikä siinä laatikossa ollut edes mitään näppärää kahvaa millä olis voinut kanniskella, eheeei. Näppäränä tyttönä laitoin Zalandolle viestiä et mitä hemmettiä kaverit. Vastaus kyllä tuli pikana, sisälsi mm. seuraavan:

"Tilauksen PostNordin MyPack-noutopiste määräytyy asiakkaan postinumeron
perusteella. Yhdeltä postinumeroalueelta valitaan yksi piste, joka on
keskimääräisesti lähimpänä kaikkia alueen asiakkaita."


Ai anteeksi? Siis mitä? Jos mä nyt tässä lähtisin sellaisiin saivarteluhommiin, voisin väittää tämän perusteella seuraavaa: Suurin osa suomalaisista on pakkautunut Helsingin alueelle, täten Helsinki on keskimääräisesti lähimpänä kaikkia alueen (Suomen) asukkaita. Paketit toimitetaan ainoastaan Helsinkiin. TAI voisin myös heille ilmoittaa maksavani keskimääräisesti sen summan mitä kengistä voisi kuvitella pyydettävän. Noin niinkuin esimerkiksi.

Mä tilaan ihan hirmuisesti netistä tavaraa, enkä ole ikinä joutunut lähtemään noin kauas hakemaan yhtään mitään kun lähin postikin on lähempänä kun tuo Siwa mistä kenkäni lunastin. No mutta, tiedänpä tästä lähin mistä en tilaa tavaraa. Kyllä mä tiedän ettei tää mun yhden naisen kitinä mitään auta, piti nyt kuitenkin avautua.

Onneks oli ältsin kiva viikonloppu. Lauantaina meillä oli synttärikemut, kakku oli hyvää, juomatkin oli hyviä (yöllä huomattiin miten hyviä, ei siitä sen enempää), sunnuntaina käytiin Sohossa vetelemässä navat täyteen hyvää ja rasvaista jonka jälkeen vaimon kanssa käytiin katsomassa Smaug, eiku siis Hobitti, se kakkososa :D Mun mielestä mun Facebook-status tiivisti kokemuksen niin hyvin, etten viitsi sitä alkaa uudelleen muotoilemaan:

"noniin, pettymyshän se oli...
jos martin freeman ei olisi bilbo baggins, koko leffa olis ollut aivan ruokottoman huono
alku näytti emmerdalelta ja monet kohtaukset oli aivan liian pitkiä...
smaug oli hyvä, bilbo oli hyvä, gandalf on aina hyvä ja thorin oli myös aivan hyvä..
muuten kyllä vähän harmitti, varsinkin kun legolaksen pää oli tuplasti sen kokonen mitä lotr:ssa, sen silmät oli eriväriset kun lotr:ssa, gandalf näyttää kauhean ruttuiselta ja ne lapsinäyttelijät oli järkyttäviä..."


Saa olla eri mieltä, mut mun mielipide on silti ainut oikea. Kiitos maanantai, kivat sulle. 

13.12.2013

Tämä tauti ei lähde sairastamalla!

Mun DIY-sairaus vaan pahenee! Viimeisen viikon aikana mä olen maalannut hattutelineen ja kolme pinnatuolia. Parina iltana olen viettänyt kylpyhuoneen lattialla aikaa kun olen vähän tuunaillut meidän pesukonetta. Kyllä! Maalaamiset hoidin niin, että hioin yhden tavaran, maalasin sen, annoin kuivua yön yli, maalasin toisen kerroksen ja seuraavana päivänä otin seuraavan tavaran käsittelyyn.

Yhteensä näissä hommissa meni siis kutakuinkin viikko, uppouduin kyllä tosi intensiivisesti niihin nyt kun oon saanut kaikki kouluasiat pois. Nauratti ihan törkeesti miten paljon naapureita kiinnosti mun hiominen. Toki mä toimitin sen tossa meidän alaoven edessä mistä ramppas jengiä eestaas, mut silti. Jotenkin liikuttavaa miten keskellä kaupunkia ihmisiä silti tuntuu kiinnostavan naapurien touhut. Ei mua haittaa, kiva jutskailla ihmisten kanssa.


Seuraa kuvatuskaa:

Tuolit kaikessa komeudessaan, yhdessä nätissä kasassa.
Kyllä, he ovat erivärisiä <3

Kuva lähempää, tietenkin :D

Pesukonetta tuunailin ilmastointiteipillä, näin intternetissä kuvan raidallisesta pesukoneesta ja pilkullisesta kuivaajasta. Raidallinen pesukone oli pakko saada ja hieno siitä tuli!



Mä tiedän, ettei noi raidat ole ihan suoria, mut meidän perhettä ei kiinnosta.
Toi on ältsin hieno noinkin ;)


Mä olen niin ylpeä itsestäni, touhuaminen on kivaa. Tässä tehdessä on vaan tullut taas pieni katumus siitä, kun jätin monta vuotta sitten puuartesaanikoulun kesken. Se oli kieltämättä ihan kivaa hommaa, en tiedä oliskohan silläkään tutkinnolla mitään töitä saanut. Vaan tuntuu ettei nykyään saa töitä millään tutkinnoilla tai taikatempuilla. Nooooh, ainakin voi kotona touhuta ja laittaa tavaroita kivaksi. Nih!

12.12.2013

Oho!

No hups.
Kiitokset Niinavalle jolta linkin tänne löysin :D

Kyllä mä jotenkin kuvittelin kuunnelleeni jotain muutakin tämän vuoden aikana :D Jokseenkin hämmentävää tällainen. Jos itseäsi kiinnostaa omat niin sanotut tulokset, täältä löytyy ;) Niin jännistävää.

Mä en kyllä vieläkään ymmärrä tota listaa, missä on mun Eagles of Death Metal, Queens of the Stoneage, Paramore, Ellie Goulding, jne yms??? Oon vissiin kuunnellut puhelimella enemmän kun Spotifylla. Harmi ettei telefoonista saa pihalle samanlaisia tilastoja, olis varmaan semisti erilainen listaus. Ja miksi tossa top tenissä on kahdesti toi Ida Marian I Like You So Much Better When You're Naked? En tajua :D Ehkä se on sit vaan niin hyvä biisi, että sen pitää olla kahdesti tossa. No onneks noi ei oo kauheen noloja kuitenkaan. Vai onko?

11.12.2013

Äääääh...

Mä olen tänään ollut salilla, maalannut, touhunnut, käynyt teatterissa ja käynyt jopa lääkärissä. Lääkärissä selvis, että se apteekin kosmetologitäti joka mulle eilen myi sen tosi kalliin silmänympärysrasvan oli keksiny mulle ihan omasta päästään sen ihottuman. Toisin sanoen, ostin turhaan superkalliin rasvan kun mun silmässä on joku luomitulehdus, mikä lähtee hydrokortisonilla (JOTA MENIN SINNE APTEEKKIIN OSTAMAAN MUTTA HEIDÄN MIELESTÄÄN SITÄ EI VOI LAITTAA NOIN LÄHELLE SILMÄÄ!) viikossa...Noooh, tästä taas oppineena ehkä jotain. Yöunetkin meni kun harmittelin huonoa osaani. Typerä minä. No mutta, tämä tässä, ainakin selvisi.

Täällä kotona on ollut kauhea hyörinä kun meillä on lauantaina ne meidän synttärikekkerit. Mun mies ei ole ehkä koskaan askarrellut mitään noin pitkään ja hartaasti, ainoastaan meidän vieraat tulee näkemään mitä se on askarrellu. No ehkä joku muukin, jos jotain kuvia otetaan tuolloin :D Noista synttärikemuista olisi aika paljon sanottavaa, mutta en nyt jaksa.

Mulla on ollut jotenkin niin touhukas päivä tänään ja väsyttänyt niin paljon, että aivotoiminta on vähän heikkoa. Asiaa ei siis kauheammin irtoa, jännä taasen. Lähinnä vaan moni asia ottaa aivoon, muun muassa noi edellä mainitut kekkerit, mut voisin kuvitella lauantaina olevan kaikesta huolimatta oikein kivaa. Ainakin kakku tulee olemaan hyvää jos ei muuta :D

Lyhyestä virsi kaunis, päätän tämän raportin Benedictin lausumaan runoon jota en tähän pysty upottamaan, tsekkaa linkki tästä ;)

10.12.2013

Pam! Olet huono nainen!

Seuraa ahdistavaa ja henkilökohtaista avautumista, anteeksi jo valmiiksi. Oikea TMI Tuesday.....

Sainpa oikein jymy-yllätys synttäri-/joululahjan ihan tälleen etukäteen! Eilen illalla silmää kutitti, ihmettelin sitä kovasti. Aikani silmää kihnutettuani menin vihdoin peilin eteen katsomaan että mikäs siellä nyt oikein haluaa kutitella. Silmän alla, sisänurkassa, oli punainen alue minkä päällä oli kuivaa ihoa. Mulla ei ole koskaan ollut mitään iho-ongelmia (nenän itsepintaisia mustapäitä lukuunottamatta) joten en ollenkaan ymmärtänyt mistä moinen. Muuta apua kun ei meidän kodista löytynyt, rasvailin sitten silmääni kookosöljyllä aina kun alkoi kutittelemaan,yölläkin. Eikä siinä mitään, kookosöljy on aina auttanut kaikissa pikkujutuissa, miksei siis tässäkin. Ei tuo sitten onneksi sen kummemmin kutitellut, näyttää vaan vähän hassulle.

Tänään menin apteekkiin jolloin mun maailma romahti. Apteekin kosmetologi sanoi, että toihan on ihan selvästi atooppinen ihottuma, toi yläluomikin näyttää aika pahalle (ai näyttää vai?) ja sulla on ihan kauheen kuiva iho (ai mistä lähtien?) ja sulla näyttäis poskissa olevan tota couperosaakin (ai mitä?). Suositteli menemään ihan ihotautilääkärille, niin pahalle kuulemma näytti. Toki suositteli myös monia erilaisia rasvoja, kertoi vinkkejä miten ihoa kannattais nyt alkaa hoitamaan, antoi yhden näytepaketin ja myi äärimmäisen kalliin silmänympärysrasvan, sen kuulemma pitäis auttaa...

Mulla meinas tulla itku. Olenko mä ihan oikeasti niin huono nainen, että mä en edes tiedä että mulla on kuiva iho? Mä pidin itseäni huonona naisena jo siksi, etten osaa vieläkään meikata. Nyt sitten lisää huonon naisen merkkejä kehiin vaan. Ja mikä couperosa, mulla on aina ollu punaiset posket, ei se oo mun mielestä ikinä näyttänyt mitenkään omituiselle. En mä sitä kyllä vieläkään näe itse, mutta toi ihottuma, se kuulostaa tosi ikävälle. Mä en olis ikimaailmassa uskonut, että mulle tulis mitään tuollaista. Ja miks just naamaan? Miksei johonki kyynärtaipeeseen, se ei haittais yhtään niin paljon. En mä tohon mitään meikkiä uskalla laittaa, se kuitenki leviää koko naamaan ja kohta mun silmä pitää amputoida ku se kuivuu rusinaksi. 

Kyllä mä taidan olla sittenkin vähän ulkonäkökeskeinen kun en yhtä silmämöttiä kestä. Tai ehkä tää onki siksi niin paha juttu, kun olen aina pitänyt mun silmiä yhtenä mun parhaista puolista. Ärrrr...

Jos tää silmä on edelleen tällänen hirviö lauantaina, mä en halua et meille tulee yhtäkään vierasta synttäreille, haluan vaan istua yksin kotona pimeässä ja syödä jätskiä. Ja sitä kakkua minkä teen perjantaina.

Kissan tassu leopardifleecekasassa.
Eihän tässä nyt muutakaan voi tehdä kun hautautua piiloon koko loppuillaksi kun naamassa on tollainen hirviö.

9.12.2013

Heikko pää

Onpas ollut pitkä tauko. Rehellisesti sanottuna unohdin. Unohdin kirjoittaa, olin vähän väsynyt, oli vähän jänniä päiviä. Olin torstain ja perjantain pitkästä aikaa iltatöissä, kivaa oli, mutta kun meni niin myöhään, en kotiin tultuani jaksanut tehdä yhtään mitään joten kirjoittelu jäi. Perjantai oli varsinkin jännä, olin virallisten jatkojen alakerrassa töissä. Näin monen monta Linnan juhlien vierasta, palvelinkin muutamaa, yhden arvostetun herran vaimo sanoi minua suloiseksi, pelkäsin kotiinmenoa mellakoiden (joista en aio tämän enempää puhua, on ärsyttänyt ihan tarpeeksi muutenkin koko homma) takia, onneksi turhaan. Lauantai ja sunnuntai menivät jotenkin vähän sumussa, en tiedä miksi olin niin väsynyt, lauantaina lähdin kavereiden pikkujoulukemuista jo yhdeltätoista kotiin, väsytti niin paljon, olen aika hurja bailaajamisu. NIIN, ja mun diy sekoilu jatkui taas, olen nyt hionut ja maalannut kaksi pinnatuolia. Päätin, että hoidan tuolin kerrallaan niin ei tule mitään typerää ressiä. Nyt on yksi musta tuoli ja yksi violetti, tosin violetti kaipaa vielä toista maalikerrosta jonka se saa huomenna. On kyllä naurattanut kun hion tuoleja tossa meidän alaoven edessä. Siinä saa kyllä naapureilta huomiota ja kaikkia kiinnostaa mitä teen ja minkä värinen tuolista tulee ja onpa hienoa ja mun valitsemat värit on tosi trendikkäät. Hyvä et he tietävät kun eivät niitä värejä ole edes nähneet :D

Ai niin, kuvia tuoleista tulee tietenkin sitten, kun kaikki ovat valmiita. Tietenkin ;)

Mä olen monena aamuna herännyt takaraivossa jyskyttävään huonoon omatuntoon kun en kirjoita mun opparia. Onneksi se menee aika nopsaan ohi kun muistan ettei mun tarvitse enää mitään kirjotella. Aika vapauttava tunne, mut toisaalta ärsyttää ihan suunnattomasti joka aamu herätä vähän huonolla mielellä. No ehkä mä pääsen tosta tunteesta eroon viimeistään sen jälkeen, kun ollaan vietetty joulu Kanarian lämmössä. Höhöhööö :D

Se hämmentää vieläkin, joulu jossain muualla kun Suomessa. Eihän se mitään haittaa, mutta tuntuu jotenkin omituiselta. Ehkä sen kestää, siellä on varmaan ihan lämmin kuitenkin ;)


Lauantaina ennen lähtöä katsoin peiliin, ylänurkassa joku tuijotti.
Tossa näkyy muuten myös vähäsen toi mun maalaama hattuteline, vaaterekistä on siis vihdoin päästy eroon, jeeee!

Nyt mä taidan vetäytyä ton kolmekymppisen synttärisankarin viereen katsomaan uusinta Homelandia. Viimeks jäi ainaki vähän turhan pelottavaan kohtaan. Mitenköhän selviän ku Once Upon a Timekin oli tänään tosi jännä.....

4.12.2013

Huojennus

Tänään olen hengitellyt kauhean vapaasti. Kaikki opintopisteet on nyt kirjattu koulun puolesta nettiin, olen ihan ihan ihan oikeasti siis tehnyt nyt kaiken mitä enää tarvitsee. Vaikka eilen jo sanoinkin niin, en siltikään uskaltanut olla täysin varma, koska AINA tulee jotain ihmeellistä. Nyt se valmistuminen sitten on taas hitusen lähempänä, niin jännää :D 

Olenkin sitten tänään istunut työpaikan palaverissa ja kävin etsimässä meidän synttärikekkereille vaatteita (VERONPALAUTUKSET OUJEAAAAS), ei meinannut löytyä ollenkaan ja alkoi hermot palamaan. Onneksi ihan yllättäen löytyikin kaksi paitaa :D Toisen ostin vaan siksi että se oli niin äärimmäisen halpa ja sopii moneen käyttöön, toinen olikin sitten vähän sellainen pirtsakan värinen, sellainen on kiva laittaa synttärikekkereille. Olenkohan siis maininnut, miten vaikeaa mun on kiertää kauppoja. Äidiltä on periytynyt sellainen ihana vaiva, että kun olen viettänyt noin puoli tuntia kaupungilla, niskahartiaosasto lukkiutuu ja alkaa jumalaton päänsärky. Siihen ei auta syöminen eikä juominen, ainoastaan koti ja vaaka-asento. Ihan uskomatonta. Tämän vuoksi suoritan yleensä ostokseni kotona, nettikaupoissa. Ja nepä ovatkin tänään taas hieman laulaneet (VERONPALAUTUKSET OUJEAAAAS). Jea!

DIY-hullaannus jatkui myöskin taas tänään. Hioin eteisen hattuhyllyn ja maalasin ensimmäisen maalikerroksenkin jo, huomenna toinen. Päästään VIHDOIN eroon tuosta eteisen vaaterekistä. Se tuntui alussa ideana tosi hyvältä, en ole enää samaa mieltä. Kengät ei mahdu mihinkään ja eteinen on tosi tukossa. No, onneksi otin maalausvermeet kauniiseen käteen ja pistin toimien. Eihän siinä maalaamisessa mennyt kuin vartti, taas on tullut vaan vetkuteltua, ihan huvikseen :D Kuvia varmaan seuraa kunhan saan kaikki systeemit säädettyä. Ihanaa tällainen pesänrakennushullaantuminen. Varmaan johtuu siitä ettei tarvii mitään koulujuttuja ajatella. Tätäkö ne normaalit ihmiset tekevät kodeissaan?

Eilen katseltiin Ripper Streetiä. Kaksi jaksoa enää kaudesta jäljellä, oli aika tosi surullinen olo tuon jakson jälkeen, se oli aika intensiivinen ja melkoisen dramaattinen. Mun mielestä ihan ehdottomasti edelleen tämän hetken paras sarja. Henkilöhahmot on ihan älyttömän hyviä, en voi tajuta miksei mun tutut katso sitä :D Hyvistä sarjoista tulikin sitten mieleeni Vikings. Odotan ihan hirmusti sen alkamista. Joskus keväällä sitten. Odotellessa voi kuunnella tätä biisiä. Tämä biisi on hyvä biisi!


Mun alko yhtäkkiä tehdä kauheesti mieli kaakaoo. No, lauantaina saa sitte herkkuja.

3.12.2013

Hämmennys

Mä olen tänään ollut lähinnä vain hämmentynyt. Ei ole mitään kouluun liittyvää enää tehtävänä, vaikka päikkäreiltä herätessäni siltä tuntuikin. Kai se alkaa vähän pääkkyliin vaikuttaakin kun koko ajan takaraivossa jyskyttää ajatus siitä, että pitäis olla kirjottamassa opparia eikä esimerkiksi selaamassa Tumblria. Mutta nythän mä voin käyttää aikani lähes miten haluan. Töissäkin olin tänään. Tämä on omituista, varsin omituista. En saanut tänään aloitettua mun tuolien maalausoperaatiota. Ehkä jo huomenna, saapa nähdä. Ainakin on jo maalit hankittuna :D

Heräsin aamulla siihen kun tämä soi päässäni, olkaa hyvät :D




2.12.2013

Tämä maanantai ei ole maanantai ollenkaan!

Ei vitsi, ei vitsi, ei vitsi! Tänään kävi aivan kivasti! Oppari on onnellisesti saatettu verkkokirjaston syövereihin, opparin ohjaaja lupasi siitä kolmosen, lisäksi kirjottelin opolle vertailevan raportin kahdesta työpaikasta ja sain oppariin liittyvän markkinointisuunnitelman viimeisteltyä. Laitoin valmistumishakemuksen menemään ja vein myös kulkukortin TAMK:lle takas kuten myös kirjaston kirjat. Tämä on kuulkaas sellaista jännää etten edes tajua! Mä ihan oikeasti pääsen tuolta koulusta pois! Ihan hirveesti tullut jotenkin tapeltua tässä syksyn aikana kaikesta ja stressattua ja oltua vihainen, nyt on vihdoin aikaa olla iloinen ja tyytyväinen. Toi kolmonen on mulle aivan hyvä arvosana, mua ei oikeastaan edes kiinnosta yhtään minkä mä siitä opparista saan, kunhan pääsen pihalle tuolta koulusta mahdollisimman nopeasti. En ole oikein koskaan ollut mitenkään arvosanojen perään. Tiedän myös etten ton opparin eteen nähnyt läheskään niin paljon vaivaa kun olisin voinut ja sen kyllä näkee.

Niinkuin kerroin Facebookissa, toi muki on mun pään kokoinen.
Pystyin menemään sen taakse piiloon, ihan oikeasti.
Ihanaa <3

Eilen käytiin pitkän odotuksen päätteeksi Wayne's Coffeessa kaakaolla. Otin isoimman, kermavaahdolla JA vaahtokarkeilla. Oli ihan mahtavaa ja eniten ansaittua! Kolme viikkoa kituuttelin menemään ilman herkkupäiviä ja todella rajoitetuilla kaloreilla ja voi kuulkaas, 3.2kg tippui eikä se ollut mitään nesteitä. Vatsasta on selvästi lähtenyt ihan oikeaa rasvakerrosta pois, sen pystyy tuntemaan! Varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni olen pari kertaa todennut olevani oikeasti hoikka, se on jännittävä tunne. Tästähän jatketaan nyt niin, että ennen joulua vetelen kyllä arkipäivät ihan yhtä tiukasti, lauantaisin sitten herkutellaan kun on pikkujouluja ja on synttäreitä ja mitälie. Tammikuussa taidan vetäistä tällaisen uuden putken, jos vaikka lähtisi vielä enemmän tavaraa. Oujeas! :)

Tänään oli myös ihan oikeasti kiva maanantai siitäkin syystä, että tää mun DIY-meininki ei ota loppuakseen. Kävin vihdoin maalikaupasta hakemassa maaleja meidän keittiön pinnatuoleille. Ne ovat siis odotelleet maalattavaksi pääsemistä viime maaliskuusta lähtien. Eli oli jo aikakin. Ostin kolmea eri väriä, mun mielestä on ihanaa, että noi tuolit voivat olla erivärisiä, niistä tulee tosi söpöjä. Kaiken lisäksi maalikaupan setä antoi mulle 25% alennusta kaikesta. Se on vissiin noissa isommissa maalikaupoissa tapanakin, että annetaan alennusta vähän miten sattuu. Mutta 25%, se kuulostaa mulle ainakin aika paljolle. Ehkä mä olin sit vaan niinkun tosi kiva :D Otan kuvia tuoleista heti kun saan ne maalattua, sitten tässä joskus joku päivä kun huvittaa taas :D

On ihanaa kun on nyt aidosti iloinen ja tosi kevyt olo, tätä fiilistä pitää vaalia. Tällä viikolla on paljon töitä, sekin on mahtavaa. Ja arvatkaapa vaan kuka on Linnan virallisilla jatkoilla perjantaina töissä...................

28.11.2013

Ai kauheeta!

Mulle iski tänään ihan kauhea tauti, ihan just nyt illalla! DIY!!! Hakkasin nauloja seinään ja lauleskelin menemään. Mitä on tapahtunut? Varmaan johtuu siitä liitutauluseinästä, nyt koko homma on lähtenyt ihan hanskasta! Millä tämä parannetaan?

Ripustin mun KAIKKI kaulakorut tohon eteisessä sijaitsevaan nurkkaan.
Huomasin samalla, ettei mulla olekaan niin paljon kaulakoruja kun luulin, siksi tuolla roikkuu myös yksi ihana perhospanta.


Miten naulojen seinään naulaaminen voi olla niin kivaa? 12 naulaa ja oli ihan sellainen olo, että mä olisin oikeasti tänään tehnytkin jotain!

Korvikset löysivät myös seinälle, vastakkaiselle puolelle.
Tosin vielä on vähän auki, että mihin nuo nappikorvikset saisi laitettua, nyt ne ovat vähän hassusti tuolla päällä möllöttämässä.
Ideoita otetaan vastaan ;)

Eilisen kiukuttelun jälkeen oppari- ja valmistumisrintamalla alkoi tapahtuakin jotain. Opparin ohjaaja on sitä mieltä, että opparin voi tiputtaa Theseukseen, siis heti kun hän saa sen minulle lähetettyä takaisin. Abstraktin lähetin tänään äikän opelle ja se tuli vielä illalla takaisin, ei tarvittu korjauksia. Puuttuva harjoittelu kuulemma hoituukin yhtäkkiä sillä, että kirjoitan kahta työpaikkaa vertailevan raportin opolle. Jos eilen illalla ketutti aivan sydänjuuria myöten, tänä aamuna itkin luettuani sähköpostit. Toisin sanoen, jos kaikki menee nyt jouhevasti, mä valmistun päivän sen jälkeen kun olen täyttänyt 31. Vähemmästäkin tulee itku <3

27.11.2013

Musaah!

Juuri taisin valitella ettei mikään musa taas sykähdytä. Onneksi tämä meni pian ohi kun uskalsin vihdoin kuunnella Lorden levyä. Pure Heroine on todella kaunis levy ja biisit vaan toimii, ainakin mun korvaan. Kun maalailin tuota keittiön seinää, tein sen nimenomaan tämän levyn tahdissa. On myös mieltäräjäyttävää ajatella, että noi biisit on tehnyt vasta 17-vuotta täyttänyt nuori tyttö, ihan itse. Tyttö, jolla on muuten ihan uskomattoman kaunis ääni.

Itselle tuntuu edelleen biisien tekeminen ihan uskomattoman vaikealle, ehkä siksi en ole koskaan eläissäni saanut yhtäkään valmiiksi. Tämän levyn kuunneltuani on tullut sellainen olo, että tuskin saankaan koskaan edes sitä yhtä valmiiksi, kun maailmassa on näin hyviä tekeleitä. Nooooh, ehkä vielä joskus, jos uskaltaa ja antaa itsensä yrittää.

Olen tänään ollut lähinnä väsynyt tai raivon partaalla. Väsymys johtui salista (itkin askelkyykkyjen välissä, kunnes sain luvan ottaa painoja pois), raivo koulusta, yllättäen. Miehen avustuksella lähetin pari tylyä sähköpostia ja ne harmittaa mua vieläkin. En haluaisi olla tyly, mutta kun tuntuu sille että asiat eivät muuten etene mihinkään. TAMK:ssa ei tunnu olevan mitään järkevää systeemiä ja siitä joutuu kärsimään moni. Mullehan on opo lähestulkoon suoraan sanonut pitävänsä mua ärsyttävänä. Tästä sitten lähdetään. Jee. Jos mä nyt kuitenkin tämän vuoden puolella pääsisin pois tuolta, niin ei tarvitsisi tällaista raivoa enää kokea. Ainakaan näiden asioiden suhteen.

Onneksi on Lorde ja tämä sumean kesäinen biisi, levyn paras <3

 

26.11.2013

SE!

Eilen sanoin että esittelen sen, kun se on valmis, nyt se on valmis. TADAA!!

Maalasin keittiön seinän mustaksi.

Tässä se on, iiihan tavallinen musta seinä.

HAHAA!
Eipä ollutkaan tavallinen musta seinä, sehän on liitutaulu!
Vasemmassa ylänurkassa kirahvi, muuta en osaa piirtää...

Yllättävän siisti keittiö kaikkinensa.
Arvatkaa muistinko pyykit?

Hänen korkeutensa halusi haistaa liitua.
Haistamisella tarkoitetaan naaman hinkkaamista esineeseen.
Reverse Kitler?

Hieno tuli, ihanaa kun sai vihdoin ton alta pois, jotenkin noi maalit ovat kummitelleet pöydällä muistuttamassa olostaan aika pitkään. Jeee!!

Söin myös tänään ruokaa, olen vihdoin oppinut paistamaan vuohenjuustoa oikein. Ei tarvii ehkä enää koskaan mennä ravintolaan syömään vuohenjuustosalaattia <3

Naminamiiiiiii!

Täydellinen vuohenjuustokiekko <3
Nyt turpa rullalle ja aletaan miehen kanssa katsomaan uusin Ripper Street. Voi että kun se on jännä, jännäjännä sarja. On kyllä ollut tän vuoden suosikki jotensakin. Jes!

25.11.2013

Ahkeruus palkitaan laiskuudella

Niin, palkitsin itseni, aivan ominpäin. Perjantaina kun olin niin kauhean ahkera, lauantaina en baletin lisäksi tehnyt mitään. Katselin toki perjantain ahkeruuspäivältä väliin jääneet sarjat (Once Upon a Time In Wonderland ja Elementary), harmittelin myös yhden sarjan viikon taukoa (Grimm) ja muuten sitten vaan päivystin sohvalla ja olla möllötin. Ihan huoletta.

Sunnuntaina pääsinkin ilmaiseksi leffaan. Mentiin meidän perheen vaimon kanssa katsomaan The Hunger Games: Catching Fire ja jätettiin mies kotiin möllöttämään :D Vaimo oli jostain taikonut kaksi lippua elokuvaan, josta olimme jo aikaisemmin sopineet, että leffateatteriin asti sitä ei ainakaan mennä katsomaan, ettei mene rahat hukkaan. Kyllä tässä olisi taas mennyt rahat hukkaan, onneksi siis ei tarvinnut itse lipuista mitään pulittaa. Ensimmäinen osa oli keskinkertainen, tämä toinen oli kutakuinkin ensimmäisen toistoa. Samaa settiä ja oli jännää, joo. No mutta, ei lähdetty kesken pois, kyllä se sillä lailla sitten ihan ok taisi olla. Ja onhan Jennifer Lawrence aina hyvä, se taitaa olla missä tahansa leffassa hyvä :D Jena Malonelle kanssa lisäpisteet, hyvin se veti.

Feissarimokissa joskus joku misu oli puinut tätä kuvaa, näki kuulemma ainoastaan paistinlastan.
Arvatkaapa mietinkö mitään muuta koko leffan aikana?
Kuva.

Eilen illalla äidyin aivan hurjaksi ja suoritin yhden pitkään odottaneen askartelun. Hyvä että suoritin, siitä tuli hieno. Ai mikä se on? Kerron heti kuvilla, kunhan vaan pystyn :D

Mulla oli aivan hyvä viikonloppu, tänään on ollut vähän puhti pois, oli vähän rankka sali. Vilkuilin tänään myös meidän joulun ajan lomakohdetta ja erityisesti vesipuiston sivustoa, alkaa vähän jännättämään, en ole aikoihin viettänyt joulua poissa Suomesta, iiih. Vesipuistolle myös iso iiiiiiiiiiiiih, vesipuistot on parasta!

22.11.2013

Ahkera rouva

Minä olen tänään tehnyt enemmän kuin monena päivänä tänä syksynä :D

Heräsin 11.30, eli aikasemmin kun hetkeen (lauantait poislukien koska baletti on jo 11.15 :D) ja aika pian siitä oltiin jo miehen kanssa salihommissa. Sumomavettelin 75 kiloa ihan yllättävän kevyesti ja salin jälkeen vielä IMUROIN. Päivän myöhässä, eilen vain unohdin täysin koko imuroinnin vaikka mitään en tehnyt koko päivänä.

Iltasella alkoi vilske. Suuntasimme vanhan tankotanssishowryhmän kanssa Sorin Sirkukselle vilkuilemaan Syöksyn ensi-iltaa. Mulla oli jopa korkkarit jalassa. Aivan pätevää sirkustahan se. Joitain osioita en olisi tarvinnut lainkaan ja joitain osioita olisi tarvinnut vielä siistiä ennen esitystä. Varsinkin vertikaalikangas oli todella suuri pettymys. Se oli ennenmuinoin suosikkilajini ja sitä toki odotin kovasti. Harmillisesti vain tekeminen näytti tosi raskaalta ja tosiaan vähän epäsiistiltä, olisi kai pitänyt misun vielä hieman reenailla. Illan suosikkeja oli käsitasapainoilua ja itsensä vääntelyä loihtinut typy, molemmat trapetsipläjäykset ja vertikaaliköysi. Se köyttä touhunnut mimmi on ehkä joku maailman pienin! Kaikki mitä se tekee näyttää ihan hullun helpolta, kyllä oli iso ero verrattuna vaikka juuri tuohon edellä mainittuun kankaaseen. Toisessa trapetsishowssa hääri sellainen tyttö joka on meidän porukalta ennenkin saanut huomiota osakseen. Ei pelkästään siksi, että on äärettömän taitava, vaan myös siksi että sillä on niin älyttömät reidet. Kyllä. Katsokaa vaikka itse!

Ei ole varmaankaan epäselvää kenestä puhun...
Kuva.

Sirkuksen perään menimme syömään Flameen. Tai siis muut söi ja minä join Pepsi Maxia :D Tuohon mun syömissäätöön ei nyt tällä kertaa mahtunut ravintolaruoka, kun eihän siitä tiedä miten paljon kaloreita ja protskua löytyy! Tyttöjen ruuat näyttivät (ja tuoksuivat) taivaallisille, mutta selvisin koettelemuksesta ja menin kotiin syömään kanapihviä majoneesilla ja paahdetulla sipulilla. Hyvää oli, mutta kun siitä ei tullu tarpeeksi täyteen ja päivän kaloreita oli ihan hulluna jäljellä, niin vetäsinpä sitten tonnikalapurkin poikineen (luetaan kera majoneesin).

Kupu täynnä suuntasimme miehen kanssa vielä Dorikseen. Siellä oli musiikkia, josta miehen kanssa molemmat pidämme, ihme kyllä. Löytyi Seksihulluja ja Sur-ruria. Kolmatta bändiä emme sitten jääneet katsomaan, kun oli jo rouvan nukkumaanmenoaika. Aamulla on kuitenkin baletti mihin pitää balettinorsuna mennä touhuamaan :D

Sur-rur vaaleanpunaisessa valaistuksessa.
Seksihulluista ei ole kuvaa kun en muistanut ottaa x'D
 

21.11.2013

Matkustelu

Eilisiin fiiliksiin vähäsen liittyen jatkan tätä haaveilulinjaa tänäänkin. Matkustelu on kivaa. Olen elämäni aikana matkustellut jonkin verran, en järjettömästi, en todellakaan niin paljon kuin olisin halunnut, mutta matkustellut kuitenkin. Lähinnä matkustelu on tapahtunut etelän lomakohteissa, kaikki suuret kaupungit on jääneet näkemättä. Olen aina ajatellut niitä joskus kyllä katselevani, mutta aina on ollut jotain muka mielenkiintoisempaa ja moisten katselu on lykkääntynyt.

Joo, mä tiedän että Eilat ei ole parasta mitä Israelista löytyy, mut on sekin aika ihana paikka.
Kuva.


Suosikkipaikkojani maailmassa ovat Lontoo ja Israel (kyllä, koko maa, tai ainakin kaikki mitä olen siitä nähnyt). Lontoossa asuin lukion jälkeen 1.5 vuotta, ihan muuten vain. Kaupunki on ihana ja kaipaan sinne jatkuvasti takaisin. Viime kerrasta on viisi vuotta. Viisi vuotta! Järkyttävää! Varsinkin kun kyseessä on paikka mihin pääsee Tampereelta äärimmäisen helposti ja paikan päällä on ystäviä jotka ottavat ilomielin luoksensa yöpymään. Ei sillä, että Lontoossa olisi kaikki ollut aina hienosti tai että olisin voinut siellä aina hyvin, sehän on vain elämää. Oli hienoja hetkiä ja huonoja hetkiä, perusmeininkiä missä päin maailmaa tahansa.

Mun suosikkipaikkoja Lontoossa taitaa olla Leicester Square ja jostain ihmeen syystä Chiswick High Road.

Leicester Squarella on aina lämmin. Mun mielestä ainakin.
Kuva.

Elämäni aikana haluaisin vielä ehdottomasti käydä niinkin klassisissa paikoissa, kuin New York, Havaiji ja kierrellä ympäri Kaliforniaa. En tuollaista millään lailla pyytele anteeksi, ei ihmiset niin paljon noista paikoista tykkäis ja olisi kiinnostunut jos siellä ei jotain erityistä tunnelmaa ja nähtävää olisi! Euroopan suuret kaupungit olisi myös mahtava käydä katsastamassa, vaikka sellaisilla "pitkä viikonloppu"-tyyppisillä reissuilla. Kävimme viime vuonna parin päivän reissulla Gdanskissa, kerrassaan ihastuttava kaupunki.

Gdansk oikein tolleen panoraamana.
Kuva.


Itseä aina huvittaa, kun monet ovat niin Aasian lumoissa. Thaimaa ja Japani ovat varmasti kaveripiirissäni jotain ykkösmaita, itseäni nuo eivät ole oikein koskaan kiinnostaneet. Samaten Intia, sekin tuntuu olevan kovin suosittu maa ihmisten matkustella, minä en sinne haluaisi. Ei vaan ole minkäänlaista vetovoimaa noilla kohteilla. Sen sijaan juuri tuo Israel on aivan ihastuttava. Hiekkaerämaassa on jotain mahtavaa. Kenties myös siinä, että kyseessä on hyvin vanha maa. Se fiilis mikä Israelissa ja myös Kreikassa ja sen saarissa välittyy, on sanoinkuvaamaton. Jollain lailla maaperästä huokuu se maan ikä, se tuoksuu myös ilmassa ja jotenkin kyllästää kaiken ympärillään. Iiiih, ihanaa.

Eli, eiliseen liittyen, jos mulla olisi rahaa, matkustelisin myös hurjasti enemmän ja pakottaisin miekkosen mukaan joka paikkaan :D

20.11.2013

Jos mulla olis rahaa

Olen tässä viime päivinä miettinyt, että mitä mä tekisin jos mulla olis oikeesti rahaa. Tässä muutaman vuoden kun on tullut elettyä lähinnä opintotuella ja erinäisten pätkätöiden palkoilla, on ollut aikaa oppia köyhäilemään.

Aloinkin pohtimaan, että mihin kaikki rahat pistää jos valmistumisen jälkeen saakin jonkun ihan oikean työn mistä tulee ihan oikeaa, kunnon palkkaa. Tällä oikealla palkalla tarkoitan nyt sellaista, missä käteen jää jotain 1500 ja 2000 euron välillä. Ei se kuulemma edes ole mitään "oikeaa palkkaa", köyhyysrajoilla ilmeisesti liikuttaisiin edelleen. Mulle tuo olisi kuitenkin aivan järjettömän paljon rahaa.

Säännöllinen tulonlähde tarkoittaisi mulle lähinnä sitä, että ostaisin kenties hieman kalliimpia farkkuja (ei sillä että Crockereissa olis mitään vikaa) ja käyttäisin enemmän Vansin ja Volcomin vaatteita ja laukkuja. Mulla olis enemmän oikeasti hyviä rintaliivejä ja voi moro että mulla olis parempia urheiluliivejä! Vois ostaa ehkäpä laadukkaampaa lihaa, käydä kenties kauppahallista ihan hakemassa lihakaupasta kunnon tavaraa. Sitten mä ostaisin enemmän Body Shopista ihanan tuoksuisia asioita (joulun aikaan kaikki karpaloa, muutoin kookosta ja pinkkiä greippiä) ja hankkisin BeneFitin meikkejä. Voisin tilata Threadlessista enemmän paitoja ja huppareita, samaten TeeFurysta.

Toisin sanoen, mikään ei niinkään muuttuisi, olisi vain vähän kalliimpia vaatteita ja mahdollisuus ostaa asioita silloin kun siltä tuntuisi eikä vain pitkällisten laskelmien päätteeksi. Sitten kun olisi rahaa, olisi myös mahdollisuus taas ostaa ihania lahjoja tärkeille ihmisille, ihan muuten vaan ja varsinkin juhlapäivinä. Sellaisia lahjoja mistä tietää että ne tyypit oikeasti tykkäävät. Se olis aika kivaa. Nyt ei sitten muuta kun Wilmiinalle työtä etsimään! Eikun niin, pitäis valmistuakin ensin........

Tässä vielä musiikkia korville erittäin, ööh, mielenkiintoisen videon muodossa. En tiedä mitä huumeita olis pitänyt syödä tämän taiteen tajuamista varten, vaan ainakin biisi on hyvä ja bändi aina upea <3

 

19.11.2013

Katselin TAAS ohjelmia

Sunnuntaina alkoi jenkkilässä Almost Human niminen uusi sarja. Tuolloin esitettiin sarjan pilottijakso ja heti eilen näytettiin jo toinen jakso. Eli samantien sai aika kattavan kuvan siitä, mitä tuo tulevaisuuteen sijoittuva ohjelma tulisi sisällään pitämään. Sarjan päähenkilönä toimii Karl Urbanin esittämä John Kennex, poliisi joka on menettänyt toisen jalkansa (sai kyllä synteettisen siihen tilalle) ja taistelee oman pääkkylinsä kanssa herättyään koomasta. Vuonna 2048 jokaisella poliisilla kuuluu olla parina androidi, siis ihmisen näköinen robotti, mutta John ei jotenkin tule toimeen kyseisten kaverien kanssa, tuollainen kovin kapinallinen kun hän on. Tästä syystä hän saakin sitten parikseen hieman vanhemman version, Dorian-nimisen androidin (mulle aika tuntematon näyttelijä Michael Ealy) jolle on myös luotu tunne-elämää. Pilottijakson perusteella pohdin sarjan olevan ihan ookoo, osittain hieman korni, mutta kuitenkin katsottava. Toinen jakso sen sitten paljasti, meillä on nyt käsissämme kutakuinkin CSI, vähän paremmilla vitseillä höystettynä. Eniten mua kyllä vaan koko ajan häiritsee Karl Urbanin naama, se on aivan neliö. Muutoin sarja menee kategoriaan: ihan viihdyttävää, aivojen nollaustavaraa. Mieluummin silti katson jotain muuta, tuskin lisään sarjaa mun kalenteriin :D

SIIESAIIII:The Future!!
Kuva.



Eiliseen postaukseen liittyen, mä olen syönyt tänään jäätelöä, 550 kalorin edestä....Ehkä olis järkevää myös täyttää noita kaloreita jollain vähäsen järkevämmällä, ehkä proteiinipitoisella. Ehkä. Tosin, jäätelö on kyllä tosi hyvää...........

Ei ole kyllä ihan tällaisia mun annokset olleet, nom.
Kuva.

18.11.2013

Lähes herkuton marraskuu

Mä olen vähän yli viikon salaa syönyt vähemmän kun normaalisti :D Miehen kanssa ajateltiin ihan tälleen tutkimusmielessä katsoa mitä mulle käy kun jättää herkkupäivät (=lauantainen ähkymättö) pois marraskuun loppuun asti ja pitää kirjaa syömisistään. Ennen kaikkea, pitää kalorit suhteellisen matalana. Nälkää ei ole ollut, vähän sellasta pientä vatutusta välillä, muttei mitään elämää suurempaa. Tiedän ettei kolmessa viikossa tule tapahtumaan mitään maailmaa mullistavaa, siitä huolimatta tämä on jännittävä ihmiskoe ja ehkäpä tästä taas jotain hyviä tapoja tarttuu tähän törppöön.

Ruoka ja syöminen kun tuntuu nykyään olevan verrattavissa uskontoasioihin niin ennen kuin joku nyt tulee kertomaan omia mielipiteitään asiaan, haluaisin tähän mainita että jokaiselle on se oma juttu. Jos tämä toimii mulla, se ei ehkä tarkota että se toimii sulla, mutta se ei tarkoita sitä, että tämä keino on väärin ja sinun oikea.

Pitäis varmaan ostaa pikkuhiljaa tollanen balettipuku ettei aina olis t-paitakuningatar :D
Kuva.


Tämän hetkinen systeemi on siis seuraavanlainen: salilla käydään ma, ke, pe, tanssitunti tiistaisin ja baletti lauantaisin. Päivinä, joina ei ole reeniä, syön 1000kcal, treenipäivinä 1200kcal, painotus kuitenkin toki sillä että joka aterialla tulee proteiinia syötyä. Noi määrät kuulostaa erittäin pieniltä, mut mun kehossa on jotain häikkää siinä mielessä, että isommat kalorimäärät pistää painon noususuhdanteeseen.

Helppo nakki ;)
Kuva.


Vaikeintahan tässä nyt on tosiaan se, ettei lauantaisin herkutella. Viime lauantai meni yllättävän iloisesti, olen vieläkin aivan järkyttynyt siitä, että minä onnistuin olemaan karkitta ja ranuitta koko päivän eikä vieläkään ole paha mieli. Saattaa olla että näillä oli jotain osuutta asiaan. Olin ihan varma, että nyt tulee ostettua sontaa, jotain ihan kamalan pahaa. Olin väärässä. Ihan kuin olisi sipsiä syönyt, ja miten hyvää se olikaan! :D Ja niin, kyllähän noihin kaloreihin on jäätelöä mahtunut. Yllättävän paljonkin. Ei haittaa :D

Ei sillä etteikö kiinnostaisi nämä...
Kuva.


Viikon aikana painoa on kuitenkin tippunut kilon verran ja senttejä vyötäröltä yksi, navan kohdalta kaksi. Ei paha ;) Itsehän oletin, että aikaisintaan viimeisen viikon loppupuolella vasta saisi nähdä jotain konkreettista, siitä näkökulmasta katsottuna tämä oli ihan kiva juttu :D

Mmmmm, kirpsakoita matosia <3
Kuva.

Kattoo taas mihin tämä viikko akkaa vie. Sohvalta ei taideta edelleenkään siirtyä kauheasti treenejä kummemmille alueille, koskakohan sitä alkais elämään taas heräilemään :D

15.11.2013

Tyytyväisyys

Musta tuntuu että ihmiset enää harvoin sanovat olevansa tyytyväisiä työpäivän jälkeen. Tänä päivänä minä voin sanoa juuri näin. Olin pitkästä aikaa töissä, neljä tuntia venyikin kuuteen ja siitä huolimatta olin pelkkää hymyä koko illan. Kaikki asiakkaat olivat jotenkin ihan kauhean kivalla tuulella (perjantaihan se) ja nuo työkaverit vaan sen illan silti tekee. En ole kauhean monessa duunissa ollut missä olis noin paljon mahtavia tyyppejä. Ihan ältsimieltsii siis :D 

Kaiken kukkuraksi sain syödä minttujäätelöä oikein 200 grammaa samalla kun katsottiin Les Revenantsin viimeinen jakso. 200 grammaa ei kuulosta paljolta, mutta lautasella se on ihan järjettömästi, melkeinpä puoli litraa jädeä. Mikä onni ja ilo että tähän melko tiukkaan ruokavalioon voi mahduttaa vähäsen herkkuhetkiäkin. Protskut ja kaikki tollaset kuitenkin tarkasti laskettu, naminami, hyvä tulee.

Niin, se Les Revenants. Voi pojat että mä olen turhaan hehkuttanu tota sarjaa :( Ekat seitsemän jaksoa aivan timanttisia, viimeinen jakso pisti kaiken roskiin. Sanoin jakson alkaessa miehelle etten usko, että viimeisessä jaksossa selviää yhtään mitään. Olin oikeassa. Harmittaa ihan vietävästi, en meinaa uskoa itsekään miten tyhmästi päättivät kauden lopettaa. Sarjasta on tulossa ilmeisesti ensi vuonna toinen kausi, en oikeasti tiedä haluanko tuota katsoa enää. Mies sanoi ehdottomasti ei, mä haluaisin tavallaan nähdä selitettäisikö siinä jotain enempää. Tuskin. Jääpi nähtäväksi siis tuleeko tuota katsottua vai ei. Tällä hetkellä fiilikset on aivan plääh. Plääh!

No, ehkäpä tästäkin oppii jotain. Joskus. Sitten.

Onneks on aina olemassa kuvia alpakoista juhlahattu päässä.


Ei ole elämä kauheen kamalaa kun kuitenkin maailmasta löytyy alpakoita.
Kuva mun ihan omasta Tumblrista.

Nyt toivotan sinulle, ihastuttava lukijani, oikein kaunista viikonloppua. Toivon, että sinäkin saat kokea tyytyväisyyden tunteita, ne on niin kauhean kivoja kuitenkin ;)

14.11.2013

Koomailuhommia

Jokseenkin olleet aivot eräänlaisella lomalla koko viikon. Energia riittää justiinsa siihen että käy salilla tai tanssitunnilla, jonka jälkeen keho ja pää ovat aivan katkipoikki. Minkäänlaisia ajatuksia ei oikein pysty tuottamaan, olen hyvin ihmeissäni että sain tänään tehtyä kypsyysnäytteen koululla. Muistin tarpeeksi asioita mitä olen tuohon oppariini kirjoittanut, eli ohjaajan puolesta se on ihan selvä nakki, vielä pitää äidinkielen opettajan tuo tarkistella. Veikkaan että sieltä mennään sitten nippanappa läpi. On kyllä jokseenkin huvittava tämä Suomen systeemi. Opiskelet englanniksi, teet kaiken englanniksi, jopa opparisi, loogisesti teet kypsärin suomeksi...Ohjaajan kanssa kun käytiin läpi tuota mun raapustelmaa, välillä hävetti millaisia anglismeja sinne tekstiin oli salakavalasti hiipinyt. Tällaista tämä nyt sit kai on.

Mä veikkaan, että toi aivojen tyhjäkäynti on myös vaikuttanut osaltaan siihen, että heräsin eilen taas kerran siihen, ettei musiikki tunnu miltään. Mikään ei herätä minkäänlaisia fiiliksiä ja olenkin tässä pitänyt mieluummin taustalla telkkaria päällä musiikin sijaan. En edes katso sitä, jotain meteliä vaan pitää olla. Aika huolestuttavaa, mähän rakastan musiikkia. Mies just eilen sanoi, että kun mä olen niin lahjakas musiikkiasioissa niin varmasti koenkin musiikin jotenkin aivan eri lailla kun perus musiikin kuluttaja. Vaikea mennä sanomaan kun en ole muiden päiden sisään oikein koskaan päässyt vierailemaan niin kattavasti. Olen kyllä melkoisen varma että tämäkin nykyään suhteellisen usein vieraileva musiikkikaamos poistuu taas piakkoin, kunhan löytyy taas joku ihana biisi, jota voi soittaa toistolla tuntikausia putkeen.

Onneksi aina on eläinvideoita ;)




13.11.2013

Sukka!

En muista koska mulla olisi viimeksi ollut samaa paria olevat sukat. T-paidan, pillifarkkujen ja hupparin lisäksi mulla on aina jotkut suhteellisen hassunhauskat sukat. Aina eriparia. Se on kivaa. Harmillisesti kivoja sukkia ei oikein tunnu saavan mistään normaaleista kaupoista, lastenosastolta löysin muutama viikko sitten jarrusukkia missä on pöllön ja ketun naamoja. Just hyviä ja se jarrusukkaosio oli oikein iso plussa.

Tänään löysin Tumblrin välityksellä aivan iiiihanan sukkakaupan. Harmillisesti tuo pulju sijaitsee Australiassa asti, joten lähden veikkailemaan postimaksujen olevan melkoisen hyvissä hinnoissa. Vielä minä joku päivä nuo sukat ostan. Ihan kaikki noi! :D

Ruokaa jaloissaaaah!
 

12.11.2013

Märkä koira

Musta tuntuu aina kaikkien treenien perään että haisen ihan märälle koiralle. En tiedä pitääkö se paikkaansa, oma nenä on aina vähän oma nenä.




11.11.2013

Tyttöjen drinkkiklubi iskee jälleen!

No se viikonloppu oli ja se meni myös. Sain lauantaiaamun baletista pohkeet aivan jumiin, mutta kun nyt yritän ajatella positiivisesti niin se kipu tuli vasta sunnuntaina. Ja voi pojat että se myös tuli! Mutta se tuntuu vain pohkeiden keskellä, vähänniinku sivusuunnassa pohkeen läpi menisi sellainen muutaman sentin paksuinen nauha. Melko jännää, etten sanoisi. Lisäksi positiivisena tähän sanoisin että ainakin tuo puolivarpailla olo on helpottunut, olen tosi paljon korkeammalla kuin ennen. Että ei huonoa ettei jotain hyvääkin ;) Tunnin lopussa tehtiin Pähkinänsärkijästä Ruokohuilujen tanssia. Tuo koreografia olisi tarkoitus tulla työväenopiston kevätnäytökseen, musta vähän tuntuu etten ole menossa. En ole niin hirvittävän sulava ja sorja baletissa, ja sitäpaitsi haluaisin keskittyä keväällä vain tuohon showtanssin esitykseen muutenkin. Se tuntuu niin omalle. Tuossa alla olevassa viideonpätkässä (alkaa kohdasta 5.48) on tuo ruokohuilujen tanssi kärkkäreillä vedettynä, meidän ryhmän esiintyminen tulee tapahtumaan pehmeillä tossuille, siis se missä minä en meinaa olla :D



Niin, lauantaina olikin pitkästä aikaa tyttöjen drinkkiklubi. Tällä kertaa kokoonnuimme aivan kuuden akan porukalla. Mä olin baletin jälkeen ihan hirveän väsynyt ja muutenkin tosi huonolla tuulella. Harmitti jo valmiiksi, että oon ihan tyhmä koko illan, onneksi se mieli sitten parani kun pääsi kälättämään. Hetki (ja pari drinksua) siihen meni, mutta kyllähän se siitä. Kivaa oli :)

Männäviikolla juurikin puhuin siitä meikkaamisen hankaluudesta, todiste siitä että mulla oli ihan onnistuneet rajaukset :D
Paita Teefury.

Vaimo osti Tigerista sheikkerin, se ajoi myös minidiskon virkaa.
Laseihin sujahtaa Drinkkiklubista löytynyt Aphrodisiac.
Hyvää oli kunhan Passoaa lurautettiin enemmän lasiin.

Vaimon puhelimella tulee paljon parempia kuvia kun mun puhelimella, nyyh.
Joku vois hankkia mulle sen Lumia 1020n koska haluan :D
Takana illan hyvät drinksut, etualalla mansikkamargaritakakku.
Itse leivoin, ihan itse, nam!

Uunista ilmestyi nachoja, tacomaustettua jauhelihaa ja cheddaria, päälle iskettiin salsaa ja creme fraichea ja sivuun löytyi vielä KAHTA eri dippiä.
Sanotaanko taas että nam!


Ilta oli oikein onnistunut. Tosin kuudesta eukosta vain kaksi jatkoi iltaansa tanssilattialla. Neljä muuta, minä mukaanlukien, painuivat koteihinsa ja nuupahtivat mitä ilmeisimmin sinne.

Eilen en tehnyt mitään. Paitsi sosekeittoa. Mielettömän hyvää sosekeittoa. Sillekin sanon nam!

Lähtötilanne.

Lopputilanne.
Ihan itse päästäni keksin että mitä tuohon sörssään, hyvää oli.
Suolaa tarvittiin kyllä paljon, se toi kivasti kaikki maut esiin.
Tätä lisää <3

Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli hyvin onnistunut. Sain tänään lähetettyä opparini ohjaajalle. Torstaina on kypsäri. Mua vähän pelottaa.

8.11.2013

Kengät kengät kengät

Kipitikipiti. Minä en aja autoja kun en oikeen pidä ajelusta eikä meillä edes ole autoa, en tykkää busseista ja pyörälläkin kuljen vain kesäisin (ensimmäisten pakkasöiden jälkeen on taattu kaatumisvaara) ja silloin kun meidän perheen ainut pyörä ei ole miehellä jossain piilossa. Tästä voimme vetää sen johtopäätöksen, että kävelen paljon. Ja kun ihminen kävelee paljon, on kivaa että ihmisellä on hyvät kengät.

Mä olen varmaan 15-vuotiaasta lähtien käyttänyt jonkinlaisia skeittikenkiä. En nyt muista mitä kaikkia, mutta suosikkeja oli kyllä Etniesit ja DVS:t hyvin pitkään. Erityiset suosikit olivat Ruotsista ostetut siniset Etniesit joissa oli neonvihreä E. Niitä säilytin vuosia vaikka ne olivat jo käyttökelvottomat. Etnieseissä aina kyllä häiritsi se, että ne eivät hengittäneet jotenkin ollenkaan, tuntui että ne alkoivat helposti haisemaan. Millainen tyttö haluaa haisevat kengät? En minä ainakaan, vaikka hurja poikatyttö olinkin (ja olen kai vähän vieläkin). Jossain vaiheessa vannoin että menen naimisiin DVS:t jalassa ja sulholla tulisi olla myös samanlaiset. Eipä ihan mennyt niin kuin suunnittelin, korkkarit jalassa olin molempina päivinä ja miehellä oli maistraatissa valkoiset DC:t, juhlapäivänä sellaiset oikeat "siistit miesten kengät".

En muista milloin, mutta jossain vaiheessa monta vuotta sitten DVS:t vaihtuivat Vanseihin. Siitä lähtien olen ollut erittäin uskollinen tuolle kenkämerkille. En oikein milloinkaan ymmärtänyt Converseja, ne saavat jotenkin mun jalan näyttämään omituiselle, Vansit sen sijaan ymmärtävät ja näyttävät hyvälle :D Mulla on tapana ostaa yksi kenkäpari ja käyttää ne loppuun asti kunnes ne vuotavat joka reiästä ja hädin tuskin pysyvät päällä. Se tapa on viime aikoina vähän heikentynyt, tällä hetkellä taidan omistaa ainakin viisi paria Vanseja, pinkkisinisiä leopardiversioita jopa kaksin kappalein. Ne ovat niin hienot ja Asos:lla oli niin hyvät alet silloin kun niitä ostelin.

Kengistä parhaat <3


Niin, kyllähän mulla muitakin kenkiä on, nimittäin korkkareita :D Ja nimenomaan Iron Fistin korkkareita. Löytyy zombia ja ihmissutta ja mitälie, hienoja ovat kaikki ja kaikki alennuksella ostettuja. En ole mikään kova tyttö ostamaan myyntihintaisia vaatteita taikka kenkiä, kun ne kuitenkin tulevat alennukseen jossain vaiheessa :D Ainoan poikkeuksen tein maistraatissa käyttämieni kenkien suhteen, ne olivat niin hienot etten voinut jättää tuurin varaan.


Ensimmäisiä asioita mitä muuttaessamme tien toiselta puolelta tänne kämppään toin.
Näkyypä siellä SpyLoveBuynkin laatikoita pari ;)

Noiden korkkareiden kanssa vaan on sellainen jännittävä homma, että koska niitä ihmisen sitten pitäisi Suomessa käyttää. Haluaisin kyllä paljon enemmän noita hyödyntää, mutta tilaisuuksia on vain niin kovin vähän :/ Niin, ja tiedän kyllä että toisilla voi kenkiä olla kymmeniä ja jopa satoja. Omasta mielestäni mulla noita on ihan kauheasti, eli vaikka kirjoja, CD:itä ja DVD:itä tuntuu välillä pursuavan joka nurkasta, mikään kenkien keräilijä en kyllä sitten olekaan :D

Näihin kuviin onkin hyvä päättää tämä viikko ja aloittaa ihastuttava viikonloppu. Meillä onkin huomenna taasen tyttöjen drinkkiklubi, mua jännittää jo valmiiksi, varsinkin että miten tuo mansikkamargaritakakkunen tuolla pakastimessa oikein pärjää.

7.11.2013

Tämä nainen ei osaa

No monia asioita en osaa, mutta yksi aika oleellinen naiseuteen liittyvä asia mitä en vaan tunnu vieläkään osaavan on meikkaaminen. Miten voi ihminen päästä tähän ikään asti ja pelkkä ripsivärin laittaminen on edelleen aivan ylivoimaisen vaikeaa? Ei sillä, kyllä mä yritän enkä enää nykyään lähde töihin, kouluun tai sosiaalisiin tilaisuuksiin ilman ripsaria, toisin kuin suunnilleen seitsemän vuotta sitten kun en edes tainnut omistaa mitään meikkituotteita, kynsilakkaa lukuun ottamatta. Toisinaan olen ollut jopa niin rohkea että olen laittanut myös silmiini rajaukset, vau. Vaan se viekin jo sitten ihan ylipaljon aikaa, mutta pitäähän sitä välillä nähdä vähän vaivaa, eiköstä juu. Mutta niin, palatakseni tuohon ripsiväriin vielä, mulla menee ihan valehtelematta varmaan vähintäänkin kolme pumpulipuikkoa aina kun saan sitä silmieni lähistölle sotkettua, puhumattakaan sitten siitä kun pitäis antaa sen vielä kuivua....Siellä on sitten jossain yläluomessa vallan kauniita mustia pikkupikkupisteitä. Seksivau! Viime vuonna synttäreillä onnistuin kyllä meikissä vallan hyvin, mulla oli jopa luomiväriä, kahta erilaista ja koko komeuden kruunasi punainen glitter! VAUUUU!!!

Sain karkkia, sen lisäksi mulla oli hienot pinkit luomet :D

Lähikuva karkeista ja glitteristä, kyllä kerrankin osasin :D


Ehkä mä joskus vielä opin meikkaamaan, suurimman haasteen tuo mun hyvin tummat silmänaluset (tai silmänaluKset niinku mainoksissa sanotaan) ja se, etten tykkää yhtään mistään meikkivoiteista. Tykkään että mun naama saa hengittää. No mutta onneksi ei ole vielä tarvinnut hirveän montaa kertaa pistää kunnon pakkelikasaa naamariin, toistaiseksi riittää tuo silmämeikki.

Aloitettiin eilen katsomaan taas uutta sarjaa ja voi pojat että on muuten raskasta tavaraa. Kyseessä on ranskalainen Les Revenants (eng. The Returned) ja pitääpä sanoa että kyllä ranskikset osaa! Eipä taas voi oikein kauheasti kertoa sarjasta pilaamatta pointtia, sanotaanpa nyt vain että muutama kuollut kaveri palaa eikä kyseessä ole mitkään hyytävät zombiekaverit (ainakaan ensimmäisten kahden jakson perusteella) vaan nämä ovat aivan omia itsejään eivätkä tiedä yhtään mitä on tapahtunut vaikka olisivat olleet kuolleena jo pidempäänkin. Tämä toki aiheuttaa melkoista hämminkiä itse kussakin taloudessa. Aivan mielettömän hyvä sarja, Mogwai on ollut musiikin teossa osallisena, kuuluipa kakkosjaksossa Calexicoakin. Yhdellä misulla on myös sellainen tukka päässänsä että itku meinaa tulla kun mäki haluun! Sarjaa voin suositella lämpimästi vaikka ranska vähän ärsyttävä kieli onkin.

Melko kylmää kyytiä.
Kuva.

Tein tänään oppariin alku- ja loppuosiot ja luetin sen kokonaisuutena parilla ihanalla vapaaehtoisella ihmisellä. Se kaveri taitaa olla lähestulkoon valmis ohjaajalle lähetettäväksi. Jännää! Vaan eihän tämä tähän vielä lopu, markkinointisuunnitelma pitäisi vielä viimeistellä. Hyvä siitä tulee, niin kaikki sanoo :D