Tyttöjen juttui

Niinkuin tuossa taannoin tuli selväksi, mä en ole kauhean hyvä mitä kauneudenhoitoon tulee. Olen myös toisinaan erittäin huono syömään hyvin ja varsinkin sellaista ruokaa mikä tekee keholle hyvää. Yleisesti ottaen mun nähdäkseni se, mikä tekis keholle hyvää tekis myös iholle ja ulkoiselle olemukselle hyvää. Ja yritänhän minä, mutta kun jätski on niin hyvää. Ja karkki. Jne jne jne. No mutta ainakin mä yritän ja sekin on enemmän kun ei mitään. Onneksi tulee treenattua paljon, muuten tilanne olisi varmasti aikamoisen hurja.

Kauneudenhoitoon en ole kummemmin paneutunut koskaan, osaksi varmasti siksi, ettei ole koskaan ollut kummempia iho-ongelmia ja osaksi taatusti siksi, että olen aina ollut melkoinen poikatyttö. Vieläkin välillä tuntuu etten ole tarpeeksi naisellinen, tai ainakaan niin naisellinen kuin tässä iässä pitäisi. Meikkaamisenkin olen aloittanut vasta viimeisen viiden vuoden sisällä, se merkitsee siis lähinnä sitä, että laitan ripsiväriä että silmät eivät jäisi huomiotta :D Joulukuussa ostin myös elämäni ensimmäisen bb-voiteen, sitä on kiva laittaa töihin, näyttää toivottavasti vähän freesimmälle. Tummille silmänalusille en ole vieläkään tehnyt mitään, pitää vielä sitä opetella ja tutkailla, että miten ne saisi näppärästi ja kivasti peitettyä ;)

Olen tässä viimeisen vuoden aikana kuitenkin löytänyt kolme iki-ihanaa kauneudenhoitoon liittyvää asiaa joita noudatan enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Kuorintahommia, hiustenhoitoa ja viimeisimpänä suun kokonaisvaltaista hoitoa. Kaikki nämä hoituvat suhteellisen luontaisilla aineksilla ja kaikista olen huomannut hyödyn. Tuon oil pullingin aloitin vasta maanantaina, en tuon hampaiden valkaisun takia kuitenkaan pelkästään, mutta se hampaiden valkaisu oli ensimmäinen asia minkä olen huomannut. Ihan uskomatonta, meitsi purskuttelee aamulla vartin ja yleensä kellertävä purukalusto on joka päivä hieman valkoisempi, ihan niin että mieskin sen jo huomasi. NELJÄSSÄ PÄIVÄSSÄ! Revitään siitä huumoria. Toki en tiedä mitä hammaslääkärit ja -hoitajat ovat asiasta mieltä, mutta en voi kuvitella että tällainen luonnonmukainen menetelmä olisi kauhean huonoksi hampaille :)

Jonkun kivan, helpon ja suhteellisen luonnollisen systeemin haluaisin löytää vielä naamalle, sellainen olisi kivaa. Kyllä tässä alkaa huomaamaan, että pikkuhiljaa tuo naamari alkaa vanheta, liittynee jälleen muinoin mainittuun kolmenkympin kriisiin :D Puuh, ranccaa tämä ikääntyminen. Ennen ei tarvinnut miettiä kun vaan oisko hiukset kiinni vai auki. Nyt pitää oikeesti laittaa naamaan jotain rasvaa, voiluoja.

Olin rohkea ja otin itsestäni kuvan just sen näkösenä kun tänään olen ollut.
Tässä on 31-vuotiaan naama ja hapsottavat hiukset.
Yritin hymyillä kun se on ihan kivaa kuitenki :D

Saatiin vihdoin keittiöön verhot.
Vuosi ollaankin tässä ykköskerroksessa esitetty naapureille keittiöteatteria.
Mies valitsi kuosin, on se hieno, Merkkari halus esitellä.

Oli synttärit

No niin, mä olen nyt ollut pari viikkoa 31. Se on kamalaa, en tykkää edelleenkään siitä, että mun ikä alkaa kolmosella. Ei tän näin pitänyt mennä :D

Synttärijuhlat olivat mun ja miehen (tyyppi on nyt 30, huh huh, vanha äijä!) yhteiset, sieltä ei pahemmin kuvia irronnut. Meidän olohuoneesta löytyi diskopallo, uv-valo sekä ihana erivärinen ja palloinen valonauha. Makkariin vaihdettiin punainen valo ja eteisessä oli vihreää. Tämä kaikki oli miehen ideaa, hän yhtäkkiä ennen synttäreitä innostui ihan kamalasti laittamaan kaikkea. Mutta kas, kyllä minäkin laitoin, kakun ainakin. Ja meidän vaimo tuli ja teki miniminijouluhakaristejä, ne oli vallan näppäriä, pitää muistaa tulevaisuudessakin ettei niiden tarvii olla niin järjettömän isoja. Suolaisina tarjoiluina löytyi sipsukkaa ja kaksi margaritapizzaa. Voi kyllä vain! Miekkonen kävi ennen kemuja hakemassa jostain lähikebulasta pizzat, kylläpä ne maistuivat. Samainen miekkonen myös valmisti boolin hankkimaansa lastenammeeseen. Boolista löytyi herran nuoruudenrakkaus, Omppuviini, jonka lisäksi hän lorautteli mukaan Tapio-viinaa ja jotain limpparia. Mun mielestä se maistui basilikalle, tyydyin juopottelemaan mun ihanalla brachetto-kuoharilla, voi nam!

Siitä.
Kakun nimi on osuvasti Better Than Sex.

Kakku on siitä kiva, ettei sitä tarvinnut millään lailla viimeistellä <3
Päältä löytyy Daim-rakeita, voi nam, hyvää oli, mutta ei ehkä niin hyvää kuin nimi väittää ;)

Niin, ideana tuona iltana myös oli, että vieraat olisivat piirrelleet meidän iki-ihanaan liitutauluseinään. Toisin kävi. YKSI vieras otti liidut käteensä, eikä meidän seinä ollut enää entisensä. Me ei voida enää ikinä piirtää tai kirjottaa siihen itse mitään. Kiitti!

Vai poistaisitko itse moisen?

Ilta päättyi Doriksen tanssilattialle. Ja voi kuinka me tanssimme, kolmeen tuntiin ei poistuttu tanssilattialta lainkaan. Mun pitsinen juhlapaita olikin sitten vain yhden illan paita, se repeytyi kun jäi tanssiessa mieheeni kiinni xD Oli se sen arvoista toki! Hyvät kemut!

Iän mukanaan tuoma vastuu

Anteeksi mutta mikä vastuu? Henkilökohtaisesti en tunne oloani mitenkään kauhean vastuulliseksi, ehkä yhdellä kädellä laskettavia poikkeuksia lukuunottamatta. Ei kyllä tähän hätään edes tule mieleen yhtäkään niistä, jännä. Mutta mitä ikä on mukanaan minulle tuonut? Ikäkriisin.

Mun ikäkriisi on kestänyt vähintäänkin jo vuoden. Monet ovat lohdutelleet sen menevän ohi ja toisina päivinä onkin tuntunut jo siltä. Mutta sitten! Sitten tapahtuu taas jotain, mikä tuo takaisin tuon jäytävän tunteen siitä, että minä olen vanha. Yleensä se tapahtuma tulee joko peilin tai valokuvan muodossa. Sain ystävän häistä kuvia missä esiinnytään miehen kanssa. Ensin kiinnitin huomiota siihen miten hyvältä mun mies näytti, sen jälkeen omaan massiiviseen nenääni, jonka jälkeen jo huudahdinkin "näytänpäs mä vanhalta!" Edes se, että olen pitkään kuvitellut olevani melko ylipainoinen, ei vedä vertoja sille miltä tämä ikäkriisi tuntuu. Voi mun miesparkaa joka on joutunut lohduttelemaan ja kuuntelemaan kun mä ihan oikeasti itken kun olen niiiiiiiiiiiin vanha akka ja näytän vanhalta ja iho roikkuu ja itseasiassa kaikki asiat roikkuu. MIKSI KAIKKI ROIKKUU?

Noin roikkuu ihan kaikki ja iiriksetkin on hävinny johonkin ylänurkkaan.

Ja miksi kolmosella alkava ikä on niin paljon kamalampi asia ku kakkosella alkava? Ehkä juurikin siksi että kakkosella alkava ikä sallii sen että olet vielä "nuori aikuinen", kolmosella alkava ikä tarkoittaa sitä että nyt olet oikeasti aikuinen ja viimeistään nyt pitäisi alkaa vastuun painamaan. Tällä hetkellä varmastikin suurinta painetta aiheuttaa tuo lähestyvä valmistuminen ja oletukset siitä että suuri maailma odottaa ja Wilmiina menee ja hankkii ihan oikean aikuisten työn. Tämän hetken työtilanteessa? Heeeelppo nakki.

Ei ole enää monta viikkoa siihen, että täytän 31. Sen odottelu jotenkin ahdistaa ehkä jopa enemmän kuin se, kun jätin kaksikymppiset taakseni. En tiedä missä vaiheessa se aikuisuus tulee sitten oikeasti meille pysyvästi kylään. Sitä odotellessa sitten. Ilmeisesti. Tämä on kyllä sellainen asia mistä mulla on paljonkin sanottavaa, mutta en halua sanoa sitä kaikkea. En jaksa :D

Katseltiin viime viikolla yhdestä sarjasta ihan kokonainen kausi. Helppo nakki sinänsä kun BBC:n The Fallin kaudessa on vain viisi jaksoa ;) Sarjan kantavia hahmoja ovat Gillian Andersonin poliisitar Stella Gibson, omalla tavallaan erikoinen mutta harvinaisen tehokas ja erittäin loistava tyyppi. Toinen pääosa kuuluu perheenisä/sarjamurhaajalle jota esittää OUAT:n ykköskaudeltakin tuttu Jamie Dornan. Kaveri on kyllä melkoisen hyytävä ja harvinaisen pelottava (ja onhan se kaikesta huolimatta myös aika kaunis mies). Suosittelen tuotakin sarjaa erityisen lämpimästi, paitsi toki jos kokee erityisen vahvasti naisiin kohdistuvan väkivallan. Enpä taas nyt sillä että mikään väkivalta olisi koskaan kivaa, tässä sarjassa nuo murhat ovat vaan harvinaisen ahdistavia, ainakin mun mielestä. Pidin sarjasta silti ja meidän perhe odottelee kakkoskautta innolla.

Siinä on sitte, naisten jahtaaja ja sitä jahtaava nainen.
Kuva.