Parta!

Kirjoittelin tuossa viime viikolla miten suretti kun mies ajoi parrastaan puolet pois. Olenkin tässä viikonlopun yli miettinyt mun miesihanteita ja kaikkia tollasia ihastuksia ja mitänäitänyton elämän varrelta. Erittäin tärkeä asia on ollut parta, erityisesti punainen parta. Siinä on taikaa.

Hieno! HIENO ON!
Kuva Tumblr.

Seurustelin ekaa kertaa 19-vuotiaana sellasen pojan kanssa jonka mä olin huomannut jo huomattavasti meidän tapaamista aikaisemmin, juuri hänen parrastaan johtuen. Tämän jäljiltä mä olen selvästi aina kokenut punapartaiset miehet kauhean viehättäviksi. Mä kyllä olin jo yläasteikäisenä sitä mieltä että mun elämän miehellä pitää olla punainen ja kihara tukka. Kiharatukkaista en saanut mutta se kiharuus varmaan sitten iän myötä vaihtui siihen partaan ;)

Kyllä toi parta on punainen. Piste!
Kuva.

Parta ei saa olla liian pitkä mutta ei myöskään liian lyhyt. Mua ei ole oikein koskaan mikään sänki kiinnostanut. Miehen pitää myös tietää kun parta ei naamaan sovi, koska joskus se ei vaan ikävä kyllä sovi. Niinkuin ihanaihana Josh Homme teki muinoin tuon järkyttävän mokan ja kasvatti parran, ei ollut enää niin ihana.

Eip, ei toimi ei. Valitettavasti.
Kuva Tumblr.

On muuten onni ettei Tom Hardyn naamaria parta pahenna niin yhtään.

Toimii, erittäin hyvin!
Kuva Tumblr.

 
Mä olen vieläkin pettynyt että mun mies leikkas noi tollaset pulisongit itselleen, se on sit vissiin joku imagokysymys eikä sellanen kysymys että mistä vaimo tykkää. Kyllä mä siitä siltikin tykkään, mut tykkäisin ehkä vielä piiiikkusen enemmän jos se parta olis vielä paikallaan koska se parta oli niin ihanan värinen ja juurikin sopiva tuohon ihanaan naamaan. Miehet, ymmärtäkää nyt, parta on hieno asia!

Tänään olin ympäriinsä mun uudessa hienossa hupparissa. Kuvaa ei ole koska kuvaa ei ole.

Mister Mittens' Big Adventure.
Kyllä tällainen kuva selkämyksessä kelpaa kipitellä ympäri kyliä.

Kivaa uutta viikkoa, tällä viikolla minä aion tehdä asioita! Ainakin jonkun verran enemmän kuin viime viikolla!

Torstai-ilta Klubin nurkissa

Keskellä viikkoa baariin! Hyi kamala! Mutta pitäähän sitä nyt vaimon mennä Nyrkkitappelu-cheerleaderiksi sinne pukumiesten keskelle koska niin tekee hyvä vaimo.

Tällä hetkellähän Tampereella on menossa Lost in Music joka liittynee siihen että tällä hetkellä Tampereella on myös käynnissä Musiikki&Media. Kaikenmoista rokkikukkoa ja pukumiestä ympäri katuja nätisti kavereina. Ja niin, siis Lost in Musiciin liittyen mieheni bändi soitti Soundi-Klubilla yhdistettynä erittäin hämärästi kahteen yhtyeeseen jotka olivat vain ihan hitusen enemmän metallipitoisia kuin Nyrkkis. Noooooh, hälläväliä, Nyrkkitappeluahan sinne mentiin hurraamaan, muilla mitään väliä ole :D Pojat veti keikkatauon jäljiltä uuden basistin ja uusien biisien kera oikein nappisuorituksen. Erityisesti mieleen jäi uusi biisi Anna mulle vaikutteita.  Eli uutta levyä odotellessa siis.

Mun mies on toi paidaton tossa vasemmalla.
Kuva on onneton kameran tuotos kaukaa nappastu, ei kannata katsoa isona :D

Minähän toimin illan aikana lähinnä paita- ja CD-kauppiaana ja olisi kauheasti tehnyt mieleni mennä/jäädä tanssaamaan keikkojen jälkeen kun dj soitti ainakin 1/3 ajasta hyviä biisejä. Mutta kun olin poikien seurassa niin tanssin yksin, penkillä, rokkikukon vieressä. Pitäisi ehdottomasti saada joku kreisibailuilta aikaiseksi taas tulevaisuudessa, kreisibailaus on ihan hauskaa. Eikun tosi hauskaa.

Illan myyntiartikkelit ;)

AINIIN! Päivän kamalin tapaus meinasi unohtua. Mieheni on pari kuukautta kasvatellut kokonaista partaa naamariinsa, hänellä kun on aina ollut nuo pulisongit kun me olemme yhtä pitäneet. No mutta, tänään sitten keikkatauon jäljiltä yhytin kaverin kylppäristä ajamasta leukaansa paljaaksi. Voi että kun harmitti! Mä taidan olla yksi harvoista naisista joka oikeasti pitää parroista. Mun mielestä mun miehellä on vielä niin älyttömän hieno parta kun se on tuollainen syksyn punainen. Vieläkin harmittaa, mulla oli pari kuukautta ihan oikea MIES, nyt se näyttää ihan pojalle.

Meille on huomenna tulossa vieras joka kutsui ihan itse itsensä meille kun missasi meidän tuparibakkanaalit keväällä. Voin kertoa että kannattaa kutsua itsensä meille kylään koska minä tykkään leipoa. Huomenna tarjolla onkin sitten jotain aivan erityistä mitä en ole ennen itse edes tehnyt, taikina oli ainakin hyvää!

Mulla oli tänään ekaa kertaa päällä mun TeeFurysta ostamani Supernatural-paita. Se on sikamakee mutta en oikeen saanut tänään itsestäni sellasia kuvia että olisin näyttänyt tarpeeksi hyvälle. Sain sitten otettua sellaisen kuvan missä näkyy osa paidasta ja itse näytän hyvälle, se kelvatkoon.

Tarpeeksi hyvä. Kelvatkoon.