On siinä hyviäkin puolia

Facebookissa nimittäin. Jotenkin tuntuu että kyseistä sosiaalisen median kanavaa kovasti vain haukutaan kun se on niin vaikea ja koko ajan päivitetään jotain turhuuksia ja kaikki vaan stalkkaa ja pistää eteenpäin jotain turhia linkkejä ja siellä jaetaan jotain ihan typeriä statuksia ja kuvia ja koitetaan parantaa maailmaa ja ja ja ja. Mutta kuitenkin sitä käyttää niin moni. Ainakin mun lähipiiristäni ja vähän kauempaakin.

Mulle Facebook on alusta asti ollut viihdekäyttöön tarkoitettu yhteydenpitoväline. Liityin talvella 2007 kun asustelin Lapissa ja arvelin että yhteydenpito siellä olisi ihan näppärä hoitaa tuon kautta. Sitä ennen olin lähinnä tötöillyt vain MySpacessa ja IRC-Galleriassa. Todella nopeasti alkoi tulemaan kaveripyyntöjä vaikka keneltä tutulta, ihmisiltä joita en ollut vuosiin nähnyt. Mun mielestä se oli ihan järjettömän kivaa, kuulla ala-astekavereista ja nähdä mitä heille kuuluu erinäisten kuvien avulla. Mulla on Facebookissa myös ihan hämmentäviä, todella omituista kautta tuntemiani ihmisiä kavereina. Muutama tyyppi joita en ole koskaan kasvotusten tavannut mutta siltikin uskon heidän olevan ihan oikeasti ihmisiä eikä mitään Catfish-meininkiä. Pidän myös siitä että on tullut huomattua miten paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita voi olla ihmisten kanssa joita ei ole vuosiin nähnyt.

Erityisesti mun mieltä on pitkään lämmittänyt yksi ala-astekaveri jonka kanssa en pahemmin ollut yhteyksissä ala-asteen jälkeen, vasta sitten taas Facebookin kautta. Enemmän alettiin olemaan yhteyksissä kun me oltiin hankkimassa Merkkaria ja kuultiin että siellä oli vielä pentuja kodin tarpeessa. Tämä misukka sitten heti ilmoitti että heille yksi, kiitos. Sinne se Merkkarin veli, Musti, pääsi hyvään kotiin, tämä Facebookin ansiosta, JES! Lisäksi tämä samainen misukka omaa jostain syystä erittäin hyvän musamaun, ainakin mitä on Spotifyn avustukselle tullut puolin, ja ilmeisesti myös toisin, stalkattua. Nämä ovat tavallaan joo pieniä asioita, toisaalta nämä ovat juuri niitä juttuja mistä pitäis tykätä. Elämän pienet ilot on usein niin paljon kivampia kun ne isot.

Kaksi pikkuriikkistä aika väsynyttä elämän iloa kolme vuotta sitten.

Mä sain tänään mun opinnäytetyölle deadlinen. Se on alle kuukauden päästä, melko pelottavaa. Olen asiasta kertonut myös Facebookissa. Facebook on hyvä paikka asioiden kertomiseen ;)

Hunter piti laittaa tänään päälle, ihan vaikka vaan siksi että katsoin vihdoin Supernaturalin viitoskauden loppuun.
Ne ei kyllä lopu koskaan :D

Torstai-ilta Klubin nurkissa

Keskellä viikkoa baariin! Hyi kamala! Mutta pitäähän sitä nyt vaimon mennä Nyrkkitappelu-cheerleaderiksi sinne pukumiesten keskelle koska niin tekee hyvä vaimo.

Tällä hetkellähän Tampereella on menossa Lost in Music joka liittynee siihen että tällä hetkellä Tampereella on myös käynnissä Musiikki&Media. Kaikenmoista rokkikukkoa ja pukumiestä ympäri katuja nätisti kavereina. Ja niin, siis Lost in Musiciin liittyen mieheni bändi soitti Soundi-Klubilla yhdistettynä erittäin hämärästi kahteen yhtyeeseen jotka olivat vain ihan hitusen enemmän metallipitoisia kuin Nyrkkis. Noooooh, hälläväliä, Nyrkkitappeluahan sinne mentiin hurraamaan, muilla mitään väliä ole :D Pojat veti keikkatauon jäljiltä uuden basistin ja uusien biisien kera oikein nappisuorituksen. Erityisesti mieleen jäi uusi biisi Anna mulle vaikutteita.  Eli uutta levyä odotellessa siis.

Mun mies on toi paidaton tossa vasemmalla.
Kuva on onneton kameran tuotos kaukaa nappastu, ei kannata katsoa isona :D

Minähän toimin illan aikana lähinnä paita- ja CD-kauppiaana ja olisi kauheasti tehnyt mieleni mennä/jäädä tanssaamaan keikkojen jälkeen kun dj soitti ainakin 1/3 ajasta hyviä biisejä. Mutta kun olin poikien seurassa niin tanssin yksin, penkillä, rokkikukon vieressä. Pitäisi ehdottomasti saada joku kreisibailuilta aikaiseksi taas tulevaisuudessa, kreisibailaus on ihan hauskaa. Eikun tosi hauskaa.

Illan myyntiartikkelit ;)

AINIIN! Päivän kamalin tapaus meinasi unohtua. Mieheni on pari kuukautta kasvatellut kokonaista partaa naamariinsa, hänellä kun on aina ollut nuo pulisongit kun me olemme yhtä pitäneet. No mutta, tänään sitten keikkatauon jäljiltä yhytin kaverin kylppäristä ajamasta leukaansa paljaaksi. Voi että kun harmitti! Mä taidan olla yksi harvoista naisista joka oikeasti pitää parroista. Mun mielestä mun miehellä on vielä niin älyttömän hieno parta kun se on tuollainen syksyn punainen. Vieläkin harmittaa, mulla oli pari kuukautta ihan oikea MIES, nyt se näyttää ihan pojalle.

Meille on huomenna tulossa vieras joka kutsui ihan itse itsensä meille kun missasi meidän tuparibakkanaalit keväällä. Voin kertoa että kannattaa kutsua itsensä meille kylään koska minä tykkään leipoa. Huomenna tarjolla onkin sitten jotain aivan erityistä mitä en ole ennen itse edes tehnyt, taikina oli ainakin hyvää!

Mulla oli tänään ekaa kertaa päällä mun TeeFurysta ostamani Supernatural-paita. Se on sikamakee mutta en oikeen saanut tänään itsestäni sellasia kuvia että olisin näyttänyt tarpeeksi hyvälle. Sain sitten otettua sellaisen kuvan missä näkyy osa paidasta ja itse näytän hyvälle, se kelvatkoon.

Tarpeeksi hyvä. Kelvatkoon.

Mielikuvitusmaailma

Mä olen tänään töistä huolimatta elänyt jossain hämärässä mielikuvitusmaailmassa. Jossain Night Valen ja Supernaturalin välimaastossa. Synkkää mutta siltikin hauskaa, jollain hyvin kieroutuneella tavalla toki. Töissä hiljaisina hetkinä huomasin pohtivani millaista olisi jos Winchesterin veljekset saapuisivat Night Valeen. Miten kävisi Cecilin, kuinka Carlosin täydellisine hiuksineen? Entä Khoshekhin, tuon miestenvessassa leijailevan kissan? Ei sillä että mulla olisi älyttömästi ollut töissä tänään aikaa mihinkään, silti noita ajatuksia mieleen juolahti. Pitäisköhän olla välillä vähän vähemmän netissä....Höpön löpön!

Poistin tänään myös kynsilakkoja sormistani kun ne yhden päivän jälkeen näyttivät sille ettei niille olisi viikkoon tehty yhtään mitään. Millä lailla ihmiset saavat kynsilakan pysymään monta päivää hyvännäköisenä? Mitä ihmeen taikatavaraa naiset käyttävät? Mä oon kyllä niin kujalla noiden kauneustuotteiden kanssa, ettei ole ihmekään etten itse tollasia taikatemppuja osaa enkä tiedä. Viime viikolla oli pakko kysellä ihan Facebookissa millä ihmiset peittävät silmänalusiaan, minä en sellaista ainakaan osaa tehdä. Siksi mä näytänkin hyvin usein sille etten ole kauheasti nukkunut, muka. Kätevä emäntä, ennen kaikkea.

Mulla on myös vasemman käden keskisormen kynnen alla mustelma, jätin sen eilen töissä aurinkovarjon väliin. Sattui niin paljon että meinasin oksentaa, nami. Tuntuu että mä joka päivä lupailen keksiväni jotain oikeaa asiaa, mietin tänään pitkään hyvää ideaa mutten kirjoittanut sitä mihinkään. En mä sitä enää muista.

Työn jälkeen ei pystyny oikein muuhun. Muki Indiska.

Väsytti muuten vähäsen. T-paita threadless.com, housut Carlings WinWin.

 

Tikusta asiaa...

Ei mulla yleensä ole mitään maanantaita vastaan, tänään on vaan ollut jotenkin ihan vetämätön olo. Aurinko paistoi ja oli lämmin, mutta silti ei vaan lähtenyt päivä käyntiin missään vaiheessa. Töissäkin käväisin touhuamassa, ei se meinaa sitä että olisin vieläkään herännyt :D Ei muuten auttanut, että jätin sormet aurinkovarjon väliin, meinasin oksentaa kun sattui niin paljon...

Mä olen taas viime päivinä kärsinyt musaongelmasta. Ei oikein kiinnosta minkään kuuntelu, katselen mieluummin vaan telkkaria, tai kuuntelen Night Valea. Näitä musiikkiin liittyviä seiniä on tullut viime kuukausina usein. Haluaisin kuunnella jotain uutta musaa, mutta ne vanhatkin on hyviä, mutta oikeastaan mikään ei ole tarpeeksi hyvää eikä herätä minkäänlaisia tunteita mihinkään suuntaan. Mä rakastan musiikkia ja leffoja ja molemmat herättää usein tunteita ja saavat aikaan jopa fyysisiä reaktioita, senkin takia on ihan kamalaa ettei tällä hetkellä oikein mikään tunnu miltään eikä kiinnosta. 

Onneksi on hyviä sarjoja mitä voi katsella, ei ne nyt ole sama asia kuin leffat taikka musiikki, mutta kelpaavat siitä huolimatta mun tarpeisiin. Viime viikon aikana katsoin Supernaturalin kakkoskauden, mä saatan olla hieman tykästynyt Deaniin ;) Sarjoissa on hyvin harvoin oikeasti hyvännäköisiä miehiä, eipä tuo Winchesterin isovelikään ole mikään hirmuisen erikoinen, aivan ihan nätti, mutta kun se sen hahmo on niin valloittava ja hauska, se viehättää aivan kamalasti.

Kissa on ollut viime viikon eniten rakkausraketti, tänäänkin töistä tullesta kellahti viereen ja kehräsi menemään. Kyllä eläintä saa rakastaa, se on ihan ok!

Eläin tarkasti että hampaat on kunnossa. Paita threadless.com.

 

Viimeiset

Tämän viikon aikana on kahdesta sarjasta tullut finaalijaksot. Maanantaina vilkuilin yksin True Bloodin kuutoskauden moisen, tänään miehen tehdessä yötöitä Teen Wolfin kolmoskaudesta vikan, päivän myöhässä tosin. Itse en lataile ohjelmia netistä vaan katson ne streameina, pidän kuitenkin siitä että voin katsoa ohjelmani heti seuraavana päivänä Jenkkien tai Brittien enskarista. Tällä hetkellä olen käyttänyt Darewallia kyseiseen toimintaan ja sieltä valinnut joko PutLockerin tai SockSharen versiot, viimeisen vuoden aikana kyseinen sivusto on toiminut erittäin hyvin.

Normaalin 12 jakson sijaan True Bloodin kaudessa oli vain kymmenen, tuntui kovasti että tekijät olivat hyvän kauden loppuessa aivan yhtäkkiä huomanneet tekevänsä tosiaan sitä viimeistä jaksoa, sen verran oli mutkia menty oikomaan. Puolivälissä jaksoa nähtiin jopa klassinen "Six Months Later" teksti keskellä ruutua (Oliko tämä nyt spoilaus? Sori ny!). Se on mielestäni lähes yhtä rasittava asia kuin "To Be Continued..." jota ei ole muutamaan hetkeen onneksi tarvinnut lueskella. Jos joku muistaa lähiaikoina nähneensä tuon tekstin, kerro missä! Mulle ei ainakaan tule mieleen moista.

Teen Wolfissa sentään käärittiin siististi kasaan hieman heikko punaisesta langasta paitsi jäänyt kausi yllättävänkin selkeästi. Jätettiin kivasti myös seuraavalle kaudelle odotettavaa. Ja hei, pilkatkaa vain, Teen Wolf on hyvä! Vaikka viimeisin kausi jättikin hieman toivomisen varaa, läpät ovat siltikin olleet taattua laatua. Ohjelmassa selvästi osataan nauraa siinä toteutettaville kliseille mikä on mielestäni erittäin virkistävää. Mikäpä tässä ensi kesän neloskautta odotellessa.

Nyt saakin pitää parin viikon taukoa kaikista seurattavista ohjelmista, saattaapi olla että tulee katsottua enemmän Dexteriä. Mulla on myös Supernaturalin kakkoskausi tällä hetkellä menossa, sitä katselen silloin kun ei ole muutakaan tekemistä. Myöhemmin syksyllä kerron taatusti kalenterimerkinnöistäni jotka todellakin liittyvät tähän asiaan aivan huomattavalla tavalla.

Jotta perusasiat eivät unohtuisi, tässä töiden jälkeen otettu kuva. Rouvaa saattaa ehkä hieman väsyttää...Ei ole muuten pillifarkut jalassa, ne on kuulkaa TYÖHOUSUT!

 

Iiiiihana peilin kautta otettu fäshöönkuva...T-paita threadless.com, housut Carlingsin miestenosaston WinWin chinot

 
Nyt kissa kierii sohvapöydän alla ja huutaa huomiota. Silläkin on varmaan Heikkiä ikävä.