Tyttöjen drinkkiklubi iskee jälleen!

No se viikonloppu oli ja se meni myös. Sain lauantaiaamun baletista pohkeet aivan jumiin, mutta kun nyt yritän ajatella positiivisesti niin se kipu tuli vasta sunnuntaina. Ja voi pojat että se myös tuli! Mutta se tuntuu vain pohkeiden keskellä, vähänniinku sivusuunnassa pohkeen läpi menisi sellainen muutaman sentin paksuinen nauha. Melko jännää, etten sanoisi. Lisäksi positiivisena tähän sanoisin että ainakin tuo puolivarpailla olo on helpottunut, olen tosi paljon korkeammalla kuin ennen. Että ei huonoa ettei jotain hyvääkin ;) Tunnin lopussa tehtiin Pähkinänsärkijästä Ruokohuilujen tanssia. Tuo koreografia olisi tarkoitus tulla työväenopiston kevätnäytökseen, musta vähän tuntuu etten ole menossa. En ole niin hirvittävän sulava ja sorja baletissa, ja sitäpaitsi haluaisin keskittyä keväällä vain tuohon showtanssin esitykseen muutenkin. Se tuntuu niin omalle. Tuossa alla olevassa viideonpätkässä (alkaa kohdasta 5.48) on tuo ruokohuilujen tanssi kärkkäreillä vedettynä, meidän ryhmän esiintyminen tulee tapahtumaan pehmeillä tossuille, siis se missä minä en meinaa olla :D

Niin, lauantaina olikin pitkästä aikaa tyttöjen drinkkiklubi. Tällä kertaa kokoonnuimme aivan kuuden akan porukalla. Mä olin baletin jälkeen ihan hirveän väsynyt ja muutenkin tosi huonolla tuulella. Harmitti jo valmiiksi, että oon ihan tyhmä koko illan, onneksi se mieli sitten parani kun pääsi kälättämään. Hetki (ja pari drinksua) siihen meni, mutta kyllähän se siitä. Kivaa oli :)

Männäviikolla juurikin puhuin siitä meikkaamisen hankaluudesta, todiste siitä että mulla oli ihan onnistuneet rajaukset :D
Paita Teefury.

Vaimo osti Tigerista sheikkerin, se ajoi myös minidiskon virkaa.
Laseihin sujahtaa Drinkkiklubista löytynyt Aphrodisiac.
Hyvää oli kunhan Passoaa lurautettiin enemmän lasiin.

Vaimon puhelimella tulee paljon parempia kuvia kun mun puhelimella, nyyh.
Joku vois hankkia mulle sen Lumia 1020n koska haluan :D
Takana illan hyvät drinksut, etualalla mansikkamargaritakakku.
Itse leivoin, ihan itse, nam!

Uunista ilmestyi nachoja, tacomaustettua jauhelihaa ja cheddaria, päälle iskettiin salsaa ja creme fraichea ja sivuun löytyi vielä KAHTA eri dippiä.
Sanotaanko taas että nam!

Ilta oli oikein onnistunut. Tosin kuudesta eukosta vain kaksi jatkoi iltaansa tanssilattialla. Neljä muuta, minä mukaanlukien, painuivat koteihinsa ja nuupahtivat mitä ilmeisimmin sinne.

Eilen en tehnyt mitään. Paitsi sosekeittoa. Mielettömän hyvää sosekeittoa. Sillekin sanon nam!

Lähtötilanne.

Lopputilanne.
Ihan itse päästäni keksin että mitä tuohon sörssään, hyvää oli.
Suolaa tarvittiin kyllä paljon, se toi kivasti kaikki maut esiin.
Tätä lisää <3

Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli hyvin onnistunut. Sain tänään lähetettyä opparini ohjaajalle. Torstaina on kypsäri. Mua vähän pelottaa.

Kengät kengät kengät

Kipitikipiti. Minä en aja autoja kun en oikeen pidä ajelusta eikä meillä edes ole autoa, en tykkää busseista ja pyörälläkin kuljen vain kesäisin (ensimmäisten pakkasöiden jälkeen on taattu kaatumisvaara) ja silloin kun meidän perheen ainut pyörä ei ole miehellä jossain piilossa. Tästä voimme vetää sen johtopäätöksen, että kävelen paljon. Ja kun ihminen kävelee paljon, on kivaa että ihmisellä on hyvät kengät.

Mä olen varmaan 15-vuotiaasta lähtien käyttänyt jonkinlaisia skeittikenkiä. En nyt muista mitä kaikkia, mutta suosikkeja oli kyllä Etniesit ja DVS:t hyvin pitkään. Erityiset suosikit olivat Ruotsista ostetut siniset Etniesit joissa oli neonvihreä E. Niitä säilytin vuosia vaikka ne olivat jo käyttökelvottomat. Etnieseissä aina kyllä häiritsi se, että ne eivät hengittäneet jotenkin ollenkaan, tuntui että ne alkoivat helposti haisemaan. Millainen tyttö haluaa haisevat kengät? En minä ainakaan, vaikka hurja poikatyttö olinkin (ja olen kai vähän vieläkin). Jossain vaiheessa vannoin että menen naimisiin DVS:t jalassa ja sulholla tulisi olla myös samanlaiset. Eipä ihan mennyt niin kuin suunnittelin, korkkarit jalassa olin molempina päivinä ja miehellä oli maistraatissa valkoiset DC:t, juhlapäivänä sellaiset oikeat "siistit miesten kengät".

En muista milloin, mutta jossain vaiheessa monta vuotta sitten DVS:t vaihtuivat Vanseihin. Siitä lähtien olen ollut erittäin uskollinen tuolle kenkämerkille. En oikein milloinkaan ymmärtänyt Converseja, ne saavat jotenkin mun jalan näyttämään omituiselle, Vansit sen sijaan ymmärtävät ja näyttävät hyvälle :D Mulla on tapana ostaa yksi kenkäpari ja käyttää ne loppuun asti kunnes ne vuotavat joka reiästä ja hädin tuskin pysyvät päällä. Se tapa on viime aikoina vähän heikentynyt, tällä hetkellä taidan omistaa ainakin viisi paria Vanseja, pinkkisinisiä leopardiversioita jopa kaksin kappalein. Ne ovat niin hienot ja Asos:lla oli niin hyvät alet silloin kun niitä ostelin.

Kengistä parhaat <3

Niin, kyllähän mulla muitakin kenkiä on, nimittäin korkkareita :D Ja nimenomaan Iron Fistin korkkareita. Löytyy zombia ja ihmissutta ja mitälie, hienoja ovat kaikki ja kaikki alennuksella ostettuja. En ole mikään kova tyttö ostamaan myyntihintaisia vaatteita taikka kenkiä, kun ne kuitenkin tulevat alennukseen jossain vaiheessa :D Ainoan poikkeuksen tein maistraatissa käyttämieni kenkien suhteen, ne olivat niin hienot etten voinut jättää tuurin varaan.

Ensimmäisiä asioita mitä muuttaessamme tien toiselta puolelta tänne kämppään toin.
Näkyypä siellä SpyLoveBuynkin laatikoita pari ;)

Noiden korkkareiden kanssa vaan on sellainen jännittävä homma, että koska niitä ihmisen sitten pitäisi Suomessa käyttää. Haluaisin kyllä paljon enemmän noita hyödyntää, mutta tilaisuuksia on vain niin kovin vähän :/ Niin, ja tiedän kyllä että toisilla voi kenkiä olla kymmeniä ja jopa satoja. Omasta mielestäni mulla noita on ihan kauheasti, eli vaikka kirjoja, CD:itä ja DVD:itä tuntuu välillä pursuavan joka nurkasta, mikään kenkien keräilijä en kyllä sitten olekaan :D

Näihin kuviin onkin hyvä päättää tämä viikko ja aloittaa ihastuttava viikonloppu. Meillä onkin huomenna taasen tyttöjen drinkkiklubi, mua jännittää jo valmiiksi, varsinkin että miten tuo mansikkamargaritakakkunen tuolla pakastimessa oikein pärjää.

Tyttöjen drinkkiklubi

Tyttöjen drinkkiklubi alkoi viime keväänä kun katseltiin vaimon kanssa Putousta joka lauantai ja aina leivottiin jotain sitä varten. Sitten mietittiin kovasti että miksei myös testailtaisi jotain drinksuja siinä samalla. Muutamia onnistuneita ja vähemmän onnistuneita (luetaan: piña colada) kokeiluja siinä tulikin tehtyä, hauskaa oli onneksi, Putouksesta huolimatta. Putous loppui ja niin loppui drinkkiklubitoimintakin, mutta tuossa kesän aikana tulikin mieleen josko tuota harrastettaisi vähän isommallakin porukalla. Siitä se ajatus sitten lähti ja eilen oli ensimmäinen drinkkiklubin kokoontuminen. Voin kertoa että hauskuutta riitti! :D Kuvapläjäys seuraa (olen rajannut kuvia niin että vain typyjen herkkuhuulet näkyvät, ei tuu kenellekkään paha mieli, oma naama aina saa näkyä kuitenkin :D).

Tästä lähdettiin, pekaanibrowniepiirakka ja broccolifetapiirakka.
Taustalla viettelevästi pukeutunut Absolut-pullo xD

NAM!

Sitten olikin jo aika juomien rakentelemisen.
Tällä lähdettiin liikenteeseen, tosin jäitä ei ollut, eikä toi muutenkaan näytä aivan ihan samalle kun kuvissa............

Vähän hedelmälihaa lisäksi juomaan, tulee vähän suutuntumaa.

Onko sulla annoskateus, voisin kuvitella että joo :D

Absolut-pullon lisäksi minäkin pukeuduin viettelevästi.
(Näkeeköhän kuvasta kenellä oli lauantain pahin päänsärky joka Ibusalilla taltutettiin...)

Siinä alettiinkin sitten laittamaan elektronista Trivial Pursuitia valmiiksi, pullo on jo tyhjä.

Sangriaakin oli. Siinä oli lähinnä hedelmiä. Ja sokeria.

Kyllä neljään tyttöön ruokaa mahtuu.
Äläkä sinä siinä huoli, tuo viimeinenkin browniepiiraan palanen tuli syötyä.

I can has art?
Taide on aika silleen laaja käsite, tässäkin.

Oho, juoma vaihtui!
Absolut, sprite ja appelsiinimehu, hyvältä maistui.

Mä pitelin haastattelumikkiä.

Tarjoilut loppui niin emäntä juoksi siwaan, sitten oli taas tarjoiluja.

Residenssissä oli vähän vilu, onneksi meillä oli villasukat.
Oikealla omani, anopin neulomat piiiitkät villikset.

Hyvä raportti. Tytöt lähti jo ennen yhtä talsimaan kotia kohti, sokeri narskui hampaissa kun tihkusateessa talsin. Mutta onhan se kivaa kun akat pääsee huutamaan. Tätä lisää :)