Hengähdys

Ooohops. Tulipas ihmiselle vähän hippasen pikkuriikkisen pidempi hengähdystauko ihan täysin odottamatta eikä todellakaan tarkoituksella. Kuukausi on aika pitkä aika ja siihen on kyllä syy ja syitä. Onneksi mikään niistä ei ole yhtään ikävä taikka traaginen. "Täs on nyt vaan ollu tosi paljon kaikkee". KERRANKIN :P

Oleellisin ja aikaavievin asia tässä kaikessa on todellakin siis se, että suurinpiirtein kolme kuukautta valmistumisestani aloitin ihan vaivihkaa ja ominpäin salaa uuden koulun. Tällä kertaa kulutan opiskeluihin aikaa neljän ja puolen vuoden sijaan vain kolme kuukautta. Toukokuun lopussa mua todennäköisesti saa kutsua baaritarjoilijaksi. Uuh!

Käyn siis kahdesti viikossa Hämeenlinnassa koulutuskeskus Tavastialla oppimassa viina-asioita ja tekemässä drinksuja. Ihan hillittömän siistiä. Loppuaika meneekin sitten työssäoppimisessa. Heti ekasta viikosta lähtien on meidät sijoitettu työelämään oppimaan ihan in action ja voi miten kivaa toi baarihomma on! Kun ensin tuli tuo tervetuloa-kirje, siinä ohjeistettiin hankkimaan harjoittelupaikka mieluusti jo ennen kuin kurssi edes alkaa. Mulla ei ollut epäilystäkään mistä ensin menisin kysymään ja sinne sitten pääsinkin. Nyt olen sitten ollut ilmainen orja Doriksessa kolme viikkoa ja voi mitä viikkoja ne ovat olleet!

Koulussa on ihan hillittömän kivaa, meidän opettaja on asiansa osaava huipputyyppi, opiskelukavereita on 10, ikähaarukka lähteepi jostain 19-vuotiaasta arviolta johonkin päälle nelikymppiseen misukkaan. Eli en ole vanhin ;) Heti ekana päivänä otettiin homma haltuun ja opittiin silloinkin jo tekniikkaa. Me ollaan tekniikan lisäksi tehty siis myös viinamaisteluja. Tähän mennessä on käyty läpi vodka, olut, gin ja viinejä. Gini- ja viinipäivinä olin makuaistiton kun naama meni tukkoon, tuntui tosi turhauttavalle, kun en varsinkaan viineistä maistanut mitään. Tämä toki antoi sysäyksen itselle järjestää viininmaisteluillan ystäville, idea otettiin tosi hyvin vastaan. Eli kyllä minäkin tässä pikkuhiljaa saan maistella noita eri ominaisuuksia ja etsiskellä mm. sitä autokorjaamoa rieslingistä. Tuntuu ainakin, että tämä koulu on todella hyödykäs ja olen jo nyt oppinut siellä ihan äärimmäisen paljon, olisinpa toukokuun lopussa jo sen verran osaava, että joku voisi minut töihinkin ottaa.

Oliskohan ehkä parasta Pina Coladaa mitä kukaan on koskaa maistanut, yhtään liiottelematta tietenkään ;)
Tähän käytettiin kookosmaitoa, tuoretta ananasta ja niiden lisäksi vielä samanmakuisia makusiirappeja.
Ei tässä muuta kun voi moro!

Työssäoppimisessa tuleekin sitten opittua ihan käytännössä mitä tiskin takana ihmiseltä tarvitaan. Mä en tiedä miten se on mahdollista, mutta nyt tiskin takana tunnen oloni niin kotoisaksi, ihan kuin se tosiaankin olisi mulle sopivaa hommaa. Saa siinä hölistä ihmisille ja samalla siinä kaljan ja siiderin kaadon lisäksi myös toisinaan taikoa rinksuja ja olla ihana. En ole eläissäni varmaan saanut niin paljon kehuja luonteestani ja ulkonäöstäni kuin näiden kolmen viikon aikana. Suurin osa tuntuu myös olevan ihan aitoja ja vilpittömiä, niitä tulee myös sekä miehiltä että naisilta. Vaaranahan tässä tietenkin on se, että kohta kuljen Hämeenkatua niin nokka pystyssä, että kompastun ja kaadun järjettömän kauniille naamalleni ja siinä sitä sitten ollaan. No, onneksi mulla on sittenkin vielä mun uskomattoman ihana luonteeni :D

En mä tiedä onko tässä nyt ollut niin paljon kaikenlaista muuta, toi koulu kyllä vie aika paljon aikaa ja hyvä niin. On sitä taas tullut kotona möllöteltyä ihan riittävästi. Vähän tämä intternetaika siitä sitten kärsii, mutta onkohan se nyt niin kamalan huono asia. Sitäpä voipi sitten ihan itse omassa pääkkylissään pohdiskella :D

Tykkään, tykkään ihan kamalasti, parasta hommaa mitä itse oon koskaan työ-nimikkeellä tehnyt. Voi kun tästä tosiaan poikisikin vielä jotain työduunihommajutskaa.

Kappas, ihan itse tein Singapore Slingin.
Näyttää paljon paremmalta miltä maistui.
Mut ITE TEIN!
NIIN TEIN!

Syksy tulee

Joo, kaikki puhuu tästä mutta heitänpä lusikkani kuitenkin soppaan. Ilmassa on selvästi syksyn tuoksu, alan jo pikkuhiljaa kaipaamaan villasukkia ja sitä että saa pistää pipon päähän ja heittää vanhan kunnon nahkarotsin niskaan.

Huhtikuussakin sai vielä pitää itsetehtyä alpakkapipoa päässä kun kipitteli ympäri Tamperetta menemään

Mulle syksy tulee tarkoittamaan myös sitä että pitää aloittaa opinnäytetyön tekeminen. Se ahdistaa ja kiinnostaa yhtäaikaa. En ole tainnut koko opiskelu-urani aikana tehdä hirveästi koulun eteen mitään ja nyt pitäisikin yhtäkkiä väkertää minimissään 50 sivua asiaa. Aihe on sentään onneksi mielenkiintoinen. Kaksi viikkoa mulla on vielä aikaa ennen kuin armoton pakerrus saa alkunsa. Tuolloin tulen varmaankin viettämään vielä enemmän aikaani kissamme kanssa, jota tänä aamuna maailma ainakin kiinnosti ihan suunnattomasti.

Arvonsa tunteva neito makoilee H&M pussilakanoissa koska mitään muutakaan tekemistä ei oikeastaan ole

Meidän perhe (-kissa) pakkaakin tänään viikonloppukassit ja suuntaa Helsinkiin, etelänlomalle. Ensi viikolla on 3-vuotishääpäivä ja sitä sitten päätimme juhlistaa pikkureissulla. Meidän hääpäiväjuhlistukset ovat parissa vuodessa kokeneet pienen inflaation. Häämatkan teimme Tjäreborgin Happy Hour tarjouksella Kyproksen Agia Napaan (kamala paikka), ekaa vuosipäivää juhlistimme myöskin häppäreiden tarjouksella Rodokselle (aika ihana paikka), viime vuonna olimme Gdanskissa pari päivää ja nyt sitten Helsinki. Ensi vuonna sitten varmaan Nokia tai Ylöjärvi? :P

Helsingissä odotan eniten Korkeasaarta jonne lauantaina suuntaamme. Aikuisuus ei minua ole vieläkään saavuttanut ja hartaasti taas odotankin näkeväni saukkoja. Viime kerralla pärähdin itkemään kun saukot ilmestyivät pitkän piileskelyn jälkeen leikkimään aitauksessaan, ehkäpä tällä kertaa ei tarvitse kyyneliä vuodattaa. Lauantain iltaa vietetään vähän erityisemmin ja varattiin pöytä Patronasta. Sitä on niin kovasti kehuttu että mennään nyt sitten, ajattelin aivan jopa laittaa korkkarit jalkaan :D Suunnittelin myös uusien farkkujen ostamista, vanhat kun ovat sisäreisien kohdalta nähneet jo parhaat päivänsä. Voisin väittää että JC kutsuu jälleen. Miksi en osta Tampereelta, sama liike täälläkin on? No kun niillä ei ollut mun kokoa, taaskaan.

Eniten viikonlopussa harmittaa kissan yksin jättäminen, mutta Iisa sitä käy täällä ruokkimassa ja leikittämässä. Merkkari tuskin edes huomaa että olemme poissa...