Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustaminen. Näytä kaikki tekstit

15.1.2014

Tätä tää nyt sitten on!

Tuhma bloggaaja, tuhma! Taas on laiminlyöty blogia vaikka niin kovasti piti joka arkipäivä kirjoitella. Toisaalta, on varmaan parempi kirjoitella silloin kun sitä asiaa on ;) Sekä että, tätä tää on.

Nytkään ei ole kuvan kuvaa (pitäis varmaan ostaa joku oikea kamera, sellainen olis kyllä kauhean kiva olla olemassa) eikä oikein mitään jännittävää aihetta, mutta puuhailtu kyllä on!

Moni sarja on viimein palannut joulutauolta (ja ties miltä muilta tauoilta), osaa joutuu vielä pitkään odottelemaan, osa ehti jo tulemaan ja menemään (kyllä, Sherlock mainittu!). Pari uuttakin sarjaa haalittu katseltavaksi, toinen ihan ok (varsinkin Josh Hollowayn faneille), toisen katsoimme juuri ja voi morjens mikä meininki! Kyseessä on siis HBO:n uusi sarja True Detective eikä ole oikein kun hyvää sanottavaa ekasta jaksosta. Toki pääosaukkeleilla on varmasti tekemistä tämän asian kanssa, Woody ja Matthew osaavat hommansa ;)

Sarjojen katsomisen lisäksi on käyty pitkästä aikaa töissä, balettitunnit jatkuivat joulutauon jäljiltä, käytiin kuuntelemassa Kaisa ja Joni Jaakkolan yleisöluentoa ja sieltä saamassa vähän buustia ja muistutusta miten olis taas vähän järkevämpää tehdä asioita, showtanssitunnitkin jatkuivat ja Ikeassa käytiin tuhlaamassa mun joulu- ja synttärilahjaksi saadut lahjakortit.

Meillä oli yli viisi vuotta sellainen isoin musta Ikean Expedit-kirjahylly ja vaikka se olikin mielestäni ihan kiva huonekalu, olin alkanut vähän kyllästymään siihen ja varsinkin miten hankala se mun mielestä oli. Erityisesti siivoaminen oli tuskaa, ehkä meillä oli vaan liikaa tavaraa siellä. Joka tapauksessa, saatuani nuo lahjakortit, päätin tuosta vain että nyt on Expeditin aika etsiä uusi koti. Facebookin kirpparilta se sitten lähtikin ihan parissa päivässä. Yhtäkkiä olkkarin lattiat oli täynnä kirjoja ja CD-levyjä ja ties mitä härpäkettä ja sälää. No mutta kas, onneksi olin saanut nuo lahjakortit ja ihan yhtäkkiä sunnuntaina mies sanoi, että hän on saanut meille maanantai-illaksi auton lainaan. Ei siinä sitten kuin hirmuinen aivoriihi päälle. Ikeaan upposi kyllä lahjakortit ja vähän enemmänkin, kaikki toki tuikitarpeellista tavaraa. Osa kirjahyllyn korvaavista asioista on jo saatu asennettua, mutta kuvia ette saa ennen kuin kaikki on tarpeeksi valmista. On se touhottaminen kivaa, minä tykkään. Ai niin, ostettiin uusi suihkuverho, ei meinattu ensin uskoa kaveria suihkuverhoksi (puuvillaa ja polyesteria, eiks se oo niinku vaan joku vaate?), mutta tänään testasin ja hyvin hylkii vettä hän! Vaalea suihkuverho tekee myös pienestä kylppäristä tosi paljon valoisamman, jee!

Tanssitunnit tosiaan alkoivat taas tänään. Tässä asiassa tauko ei kyllä tee hyvää. Jalka ei nouse, aivot ei muista, keho ei muista, kaikki tekeminen on kankeaa, voi että miten noloa. Oonko mä muka aina näin huono? Miten tää on muka näin vaikeeta? Pitääpä toivoa, että keho ja aivot ottaa jossain vaiheessa kiinni, muuten on ikävä kevät edessä. Mä olen kyllä tosi itsekriittinen ja omistan huono itsetunnon, ei sitä ole vaikea myöntää. Aina ahdistun kun en osaa ja vaadin itseltäni ihan järjettömiä suorituksia. Kuvittelen olevani kaikkia muita huonompi. Tätä tää vaan on! On parempia päiviä ja on huonompia päiviä, niinkuin kaikilla. Onneksi tanssiminen on vain harrastus ja pitäis taas uudestaan ja uudestaan opetella se tekemisestä nauttiminen. Ehkä mä sit taas joskus huhtikuun lopulla löydän sen nautinnon suorittamisen sijaan.

Sellaista sanaoksennusta tänään, lämpötilan laskettua olen myös saanut itselleni aivan uuden asian, sylikissan. Se pyrkii sylkkyyn aina iltaisin kun läppäri ei valtaa mun syliä, taidankin taas testata miten tuo tänään onnistuu ;)

Siitä suloista laululintua pakkasyöhön.



9.1.2014

Tyttöjen juttui

Niinkuin tuossa taannoin tuli selväksi, mä en ole kauhean hyvä mitä kauneudenhoitoon tulee. Olen myös toisinaan erittäin huono syömään hyvin ja varsinkin sellaista ruokaa mikä tekee keholle hyvää. Yleisesti ottaen mun nähdäkseni se, mikä tekis keholle hyvää tekis myös iholle ja ulkoiselle olemukselle hyvää. Ja yritänhän minä, mutta kun jätski on niin hyvää. Ja karkki. Jne jne jne. No mutta ainakin mä yritän ja sekin on enemmän kun ei mitään. Onneksi tulee treenattua paljon, muuten tilanne olisi varmasti aikamoisen hurja.

Kauneudenhoitoon en ole kummemmin paneutunut koskaan, osaksi varmasti siksi, ettei ole koskaan ollut kummempia iho-ongelmia ja osaksi taatusti siksi, että olen aina ollut melkoinen poikatyttö. Vieläkin välillä tuntuu etten ole tarpeeksi naisellinen, tai ainakaan niin naisellinen kuin tässä iässä pitäisi. Meikkaamisenkin olen aloittanut vasta viimeisen viiden vuoden sisällä, se merkitsee siis lähinnä sitä, että laitan ripsiväriä että silmät eivät jäisi huomiotta :D Joulukuussa ostin myös elämäni ensimmäisen bb-voiteen, sitä on kiva laittaa töihin, näyttää toivottavasti vähän freesimmälle. Tummille silmänalusille en ole vieläkään tehnyt mitään, pitää vielä sitä opetella ja tutkailla, että miten ne saisi näppärästi ja kivasti peitettyä ;)

Olen tässä viimeisen vuoden aikana kuitenkin löytänyt kolme iki-ihanaa kauneudenhoitoon liittyvää asiaa joita noudatan enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Kuorintahommia, hiustenhoitoa ja viimeisimpänä suun kokonaisvaltaista hoitoa. Kaikki nämä hoituvat suhteellisen luontaisilla aineksilla ja kaikista olen huomannut hyödyn. Tuon oil pullingin aloitin vasta maanantaina, en tuon hampaiden valkaisun takia kuitenkaan pelkästään, mutta se hampaiden valkaisu oli ensimmäinen asia minkä olen huomannut. Ihan uskomatonta, meitsi purskuttelee aamulla vartin ja yleensä kellertävä purukalusto on joka päivä hieman valkoisempi, ihan niin että mieskin sen jo huomasi. NELJÄSSÄ PÄIVÄSSÄ! Revitään siitä huumoria. Toki en tiedä mitä hammaslääkärit ja -hoitajat ovat asiasta mieltä, mutta en voi kuvitella että tällainen luonnonmukainen menetelmä olisi kauhean huonoksi hampaille :)

Jonkun kivan, helpon ja suhteellisen luonnollisen systeemin haluaisin löytää vielä naamalle, sellainen olisi kivaa. Kyllä tässä alkaa huomaamaan, että pikkuhiljaa tuo naamari alkaa vanheta, liittynee jälleen muinoin mainittuun kolmenkympin kriisiin :D Puuh, ranccaa tämä ikääntyminen. Ennen ei tarvinnut miettiä kun vaan oisko hiukset kiinni vai auki. Nyt pitää oikeesti laittaa naamaan jotain rasvaa, voiluoja.

Olin rohkea ja otin itsestäni kuvan just sen näkösenä kun tänään olen ollut.
Tässä on 31-vuotiaan naama ja hapsottavat hiukset.
Yritin hymyillä kun se on ihan kivaa kuitenki :D

Saatiin vihdoin keittiöön verhot.
Vuosi ollaankin tässä ykköskerroksessa esitetty naapureille keittiöteatteria.
Mies valitsi kuosin, on se hieno, Merkkari halus esitellä.

10.10.2013

Torsdag, THOOOOOORSDAAAAAAG!

Tää viikko ei nyt ole oikein vakuuttanut, on ollu tosi huonot fiilikset kun TAMKissa ei osata eikä niitä kiinnosta yhtään mitä niiden opiskelijat tekee, varsinkaan loppusuoralla olevat. Mutta koska mä olen päättänyt että tää blogi ei ole kitisemistä varten, vaan pyrin pysymään suurinpiirtein positiivisena ja jos on jotain ikävää ni pyrin kaikin keinoin pitämään huumorin mukana kaikesta huolimatta. Siksipä mä en aio puhua tosta nyt tässä kun olen siitä jo Facebookissa kitissyt vähintäänkin joka päivä, nih!

Olen muuten toista päivää puhunut lähes yhtä mittaa yhdestä asunnosta jonka näin oikotiellä. Katselin vaan ihan viattomasti myytäviä asuntoja ja sieltä se sitten silmieni eteen paukahti. En ole ehkä koskaan nähnyt mitään niin oman näköistä, meinasi itku tulla. Myös siitä syystä ettei meillä tule varmaan koskaan olemaan varaa ostaa sellaista ihan omaa asuntoa, ellei nyt jotain kummallista ihmettä tapahdu. Mä olen ollut oikein tyytyväinen täällä meidän söpössä 60 neliön vuokrakämpässä että eipä kyse mistään sellaisesta ole. Mutta mutta, kato nyt ite!

Jo pelkkä pohjapiirrustus saa mut melkein itkemään xD
Oikotien linkki kämppään.

Linkattuani kämpän Facebookkiin, kuulin että se on a)ollut myynnissä ainakin vuoden ja b)jonkun megasisustusbloggaajan koti. Eipä ihme että onkin niin hieno ja upea. 

Voi voi voi voi voi, mielelläni nukkuisin tuolla raidallisessa huoneessa.
Kuva.

Voi voi voi voi voi, mielelläni kokkailisin tuolla ihanassa keittiössä.
Kuva.

Kuvat toki löytyy tuolta oikotiestä ja Kesällä Kerran blogista eli en noita sen enempää tähän viitsi laitella. Ei tuu myöskään itselle niin paha mieli kun ei tarvitse niitä niin paljon katsella. Vaan ainakin nyt on selvinnyt että millainen on mun unelmakoti.

Onneksi kohta on viikonloppu niin pääsee taas balettiin ja lauantaina saa lappaa naamansa täyteen herkkusia. Parasta viikonlopussa on se, että voi unohtaa hetkeksi kaikki kouluasiat, se on tärkeintä!

Tänään oli kuin olikin ihan oikea t-paita päällä, se on oikein kiva se!

Kirahvihan se siinä mussuttaa juustoa, nom.
Midnight Snack, threadlessistä tietenkin ;)

Eilen katsottiin viimeiset jaksot Dexteriä ikinä, jäi tyhjä kolo sydämeen, se oli kuitenkin erittäin hyvä sarja. Mutta, tänään saadaan vihdoin katsoa The IT Crowdin neloskautta mitä ei vain jostain syystä olla aikaisemmin saatu aikaseksi. Nyt sitten, vihdoinkin. Komiikkaa välistä, JEA!

2.10.2013

Niin...

Äääääh, mulla on ollu aivan tyhmä päivä tänään. Oon ihan kauhean vihanen vaikka ostin Fitnesstukusta aivan sikahyvää kaloritonta karamellikastiketta mun protskupancakeseille. Ja oon muuten edelleenkin aivan kauhean vihanen vaikka kävin teatterissakin tänään, The Addams Family oli oikeasti hyvä (Suomesta löytyy selvästi hyviä musikaaleissa esiintyviä lauluihmisiä, oli kauniita musikaalilauluääniä siellä) mut silti ärsyttää. Se varmaan alkoi siitä kun salilla ei hommat ihan mennyt niinkuin oisin halunnut ja sitten on vaan ollu kauhea nälkä koko päivän. Et ei kyl ole kivaa tämä, ei.

Onneks tänään on vihdoin saatu ainakin kaikki känniset mustekalat kiinnitettyä seinään, nyt on hienoa.

Järjestelmällistä epäjärjestelmällisyyttä makuuhuoneen seinässä.
Kyllä tuohon kelpaa laukkuja ripustella!

Olen myös jotenkin vieläkin eilisestä tanssitunnista vähän kiukussa, kun ei menty eteenpäin koska ihmiset ei käy joka tunnilla ja siksi joudutaan joka kerta aloittamaan alusta kaikki. Joo, tiedän ettei kaikille harrastukset ole niin tärkeitä mutta kun kyllä mäkin olen siitä maksanut...Joinain päivinä tekis mieli avautua toisille ihmisille oikein huolella, mutta en niin tee. Ja nyt joku parka joutuu täältä lukemaan miten vihainen mä olen eikä se edes ole sen vikaa. Kyllä on maailma epäreilu.

No, kenties huomenna on parempi päivä. Ja hei, jännä juttu tänään oli se, että mulla on edelleen lauantain juhlakiharat jollain lailla mun päässä olemassa. Yleensä kiharat ei pysy hiuksissa kun pari tuntia eli kesken juhlan voi jo joutua harmittelemaan että onpas taas suora tukka, mutta ei tällä kertaa. Onpa hauska!

Ai sama paita taas! No kun se nyt vaan sattui olemaan paitakasan päällimmäisenä. Ja onhan se hieno! SORI NYT!!
 

19.9.2013

Kodin kuningattaria

Meidän kodin musta pantteri kuvittelee olevansa kuningatar. Se oleskelee korkeilla paikoilla ja pehmeillä paikoilla, kaikenlaisilla paikoilla kunhan niissä ei ole ketään muuta samaan aikaan. Poikkeuksen hänen korkeutensa tekee silloin kun on vähän rakkauskipeyttä ilmassa. Silloin kelpaa sohvan toinen pää jos tämä toinen kuningatar istuu toisessa päässä. On ilmeisesti kuitenkin tärkeää ettei tule syliin, vaan on nimenomaan vain samalla sohvalla, melkein vieressä. Tänään hänen korkeutensa istui ikkunanlaudalla, pehmoisella lattiatyynyllä.

Lattiatyyny oli aseteltu ikkunanlaudalle imurointioperaatiota varten, siihen sitten piti kuninkaallisen asettautua. Huomaa myös uudet pimennysverhot, Hemtexistä löytyi, kalliit kun mitkä mutta hoitavat asiansa ;)

Tämä toinen kodin kuningatar tosiaan imuroitsi tänään, oikein urakalla. Vihaan siivoamista, ihan kauheasti, erityisesti imurointia, mutta pakko sitä sitten on tehdä ettei kämppä näytä ihan kamalalle. Sadeilmalla kävin myös viemässä parit Nyrkkispaidat postiin (joo, mä hoidan tollasta myyntipalvelua, uuuuh, olen tärkeä xD) ja samalla sain loistoidean tehdä hedelmäsalaattia. Ostin piiiiikkuruisen cantaloupen, pari persikkaa, purkin ananaspaloja (chunkseja, ei mitään kuivia paloja, yök) ja purkin punaisia kirsikoita. Nami nami nami. Ajattelin toki että syön puolet tänään ja puolet huomenna. Olis toki voinut ajatella uusiksi, söin kaiken. Teki ihan kauheasti mieli karkkia ja pizzaa, söin sitten hedelmäsalaattia, se ei todellakaan poista karkin ja pizzan tarvetta, ikinä :D

Ensimmäinen puolikas, kirsikat on jotenkin piilossa tuolla :D

Päivän teknologiaosuus, mä haluan ton uusimman Lumian. Näin mainoksen aiheesta päivällä enkä saa tota puhelinta pois mun mielestä. Mä en oo mikään sellanen tyyppi että ostaisin aina uuden puhelimen kun niitä ilmestyy, toi nykyinen Lumia 710 mulla on nyt ollut vuoden, oikein ihana ja toimiva puhelin ja tykkään ihan kauheasti. Halusin sen nimenomaan myös siksi että se oli tollainen pyöreähkö eikä kauhean kulmikas. Mutta toi 1020, ihan oikeasti, siinä on joku megasuperkamera, mä tahtoon! Tähän on sitten aivan turha kitistä jostain Microsofteista sun muista ja mössön möö ja mitä kaikkea, mua ei kauheemmin kiinnosta, tykkään Lumiasta, se on hyvä puhelin, kiitos ja piste.

Päivän paidasta kuvan otti tuo mies miekkonen, Threadless tarjosi tämänkin ilon.

Irony ja ruttuinen nenä
 

18.9.2013

Aivan tavallinen keskiviikko

Tänään satoi vettä ja mä kastuin kun yritin etsiä ystävän häihin vaatetta. Onhan mulla tässä vielä kymmenen päivää aikaa. Ei, en aloittanut liian myöhään, kävin kaupoissa jo kuun alussa kun halusin olla ajoissa. Ei kuitenkaan tunnu löytyvän mitään mulle sopivaa, pitää siis pikkuhiljaa alkaa keksimään jotain. Kääk! Onneksi tuolta reissulta tarttui sentään jotain käteen. Eilisestä kirjoituksesta puheen ollen, TADAA!!

Tiger tiger tigerrrrr tarjosi nämä humaltuneet tappeluun valmistautuneet mustekalat :D

Enkö mä juurikin eilen väittänyt että Tiger pelastaa monesti, niin se teki tälläkin kertaa! Tosin ei tämä nyt ollut ehkä niin mielikuvituksellista kuin ne kaikki ideat mitä eilen heittelin mutta kun nämä ovat niin ihania! Erivärisiä ja aivan ihanan yksinkertaisia. Kyllä näihin kelpaa laukkuja ripustella ;) Tigerissa oli myös äääärettömän hauskoja keraamisia eläinten päitä jotka on siis myöskin tarkoitettu aivan tosiaan seinäkoukuiksi. Näin sarvikuonon ja lehmän päät mustana, punaisena ja valkoisena, nettisivuilta näitä ei harmillisesti juuri nyt löydy mutta 3€ hintaan ei paha. Eivätkä tosiaan olleet mitään ihan pikkuriikkisiä, reilusti isompia kuin allekirjoittaneen nyrkki. Jäin vielä silti miettimään koska nuo känniset mustekalat on vaan niin suloisia. Jos joku nyt on vielä epävarma että mitkä ihmeen känniset mustekalat niin tässä alkuperäinen kuva aiheesta.

Iiiihan alkuperäisestä en ole varma mutta tämä on ensimmäinen minkä minä oon nähnyt. Pelkästään googlailemalla noita löytyi ainakin kymmenen erilaista. Kaikki toimii ;)


Hassuttaa.


Muutenkin taas vähän tällaista kodinrakentamisbuumia ollut tässä kun tuota opparia pitäis vääntää. Ostettiin Tiimarista (joka kuulemma hakeutuu konkurssiin o.O) liitutaulumaalia kun sai kolme kahden hinnalla, iiiiik. Olen muuten kaikille kertonut ostaneeni liitutaululiimaa, ei vaan kieli taivu tohon maaliin asti. Tiimarin täti kertoi myös että heillä oli ollut liitutusseja, siihen ajatukseen sitten taas mun aivot ei aivan taivu. Uskon kun näen, ehkä en siis koskaan jos Tiimariakaan ei kohta enää ole... Mutta tosiaan, keittiön seinästä pitäisi puolet maalata sillä liimalla, eiku maalilla, toinen puoli saa edelleen olla seinätarrojen peittämänä. Kyllä on kivaa kun on taas edes vähäsen puhtia tehdä kodista meidän (vai mun?) näköinen. Vaikka se sitten saattaakin syödä aikaa tuolta opparilta. Voi oppari, miksi et valmistu ihan itse ominpäin?

Mulla oli tänään yksi suosikkipaidoista päällä. Threadless on tarjonnut jälleen tämänkin ilon. Näytin miehelle keskaria kun otin kuvaa, se oli hauskaa se :D

Mä oon aika kova mimmi, naamasta näkee. The Wolfman Ate My Homework, parhautta!

17.9.2013

Mä oon ihan tylsä

Siis oikeesti, mä olen koko päivän opparin ja tanssitunnin lisäksi kuluttanut aikaani vain miettimällä mitä mä voisin porata/ruuvata meidän seiniin. Haluaisin tehdä sellaisen yksinkertaisen naulakkovirityksen mihin vois ripustaa esim. laukkuja. Yksi mitä paljon näkyy on erilaisten laatikon vetimien käyttö kyseisessä hommassa, mutta kun mä en jotenkin kuitenkaan haluais tehdä sellaista. Eli toisin sanoen mä yritän taas olla jotenkin erilainen kun muut eikä mikään kelpaa.

No mutta seuraavaksi todisteita ihan riittämiin. Brit+Co:ssa ovat sanojensa mukaan aivan hullaantuneita näihin! Yksikään noista ei kiinnosta mua niin pätkääkään. Joo, hauskat ja värikkäät pallot on ihan kivoja mutta ne on just sitä, ihan kivoja. Ei se riitä.. Bored Pandassa kootulla listalla on hauskoja nuo perhoset, niiden hintaa ei tietenkään ainakaan pikaisella vilkaisulla löydy mutta veikkaan että noista saisi aikasten paljon pulittaa pieni ihminen. Eli tässäkin tapauksessa pakko sanoa että jotta kiitos ei. Samat kuvat tuntuvat muutenkin olevan lähes jokaisessa tuollaisessa koukkuihin liittyvässä listassa. Ihanko oikeasti koko maailmasta ei löydy erikoisia koukkuja kuin about 30 erilaista? En voi uskoa!

Tee-itse meininkiä googlettelemalla löytyi vähän jotain erilaista. Curblyn DIY-osiosta löysin muutaman ihan mielenkiintoisen, ainakin tuo metallihenkareista tehty viritelmä saattaa olla jotain sellaista mitä meidän seinällä ehkä tullaan vielä näkemään. Mutta niin, kyllä tämän perusteella nuo ovennupit, laatikon vetimet, mitä näitä nyt on, tuntuvat olevan se järkevin vaihtoehto. Toisaalta, löytyisköhän jostain tarpeeksi jykeviä leluja kannattelemaan laukkuja.... Jää nähtäväksi. Kuten myös se, että mistä tulen nuo ovennupit tai lelut löytämään. Kirpputorit on mulle ehdoton ei. Tiedän kyllä että niistä voisi löytää vaikka mitä, mutta kun mä en pysty olemaan kirpputorilla, tulee paha olo eikä voi hengittää. 

Siksi mä kai olenkin tollainen tällainen ikeatyttö. Siellä on helppo mennä, tietää missä tavarat on ja pystyy vaikka etukäteen suunnittelemaan kaiken mitä ostaa. Sitten vaan ensin kahville/syömään, lista käteen, kärry toiseen ja suit sait sukkelaan yläkerta läpi alle puolessa tunnissa, alakerrasta selviää lähes yhtä nopeasti ja kas näin olemme kiertäneet ja hakeneet samalla kaiken tarvittavan alle tunnissa. Mutta en mä nyt halua minkään pelkkien ovennuppien takia lähteä ikeaan. Eikä sielläkään sitä valikoimaa mitään järjettömästi ole. Teenkö mä tästä nyt tahallaan vaikeaa?

Suuri sääli on myös se, ettei Tigerkaan tunnu tarjoavan oikein mitään seinäkoukkuihin viittaavaa. Tigerista on tullut ihan mun suosikkikauppa, siellä on kaikkea söpöä eikä mikään maksa liikaa. Olen paljon kaikkea tarpeellista sieltä hakenut ja tulen hakemaan vastakin. Ehkäpä jos sinne lähtisi nyt ns. uusin silmin katsomaan mistä itse voisi valmistaa noita koukkuja. Löytyisiköhän sitten. Vaikea sanoa, mutta raportoin toki tilanteen edetessä, ehkä jopa kuvin.

Päivän t-paita oli Threadlessin Captain Obvious! mutten huomannut ottaa siitä kuvaa ennen tanssituntia ja sen jälkeen olikin jo liian myöhäistä kun paita retkotti jo pyykkikorin pohjalla. Kauhea kohtalo.

Aiiivan superhauska paita ja HUOM punainen väri. Harvinaista herkkua tällä rouvalla.